Brittiläisen Venäjä-tutkijan ja konsultin Mark Galeottin mukaan Venäjän turvallisuusjärjestelmä on rakennettu niin, että vallankaappauksen mahdollisuus on pyritty minimoimaan.

Vladimir Putin huhtikuussa. EPA / AOP

Brittiläinen Venäjä-tutkija ja konsultti Mark Galeotti pitää epäuskottavina väitteitä, joiden mukaan Kremlissä valmisteltaisiin vallankaappausta tai että presidentti Vladimir Putin olisi erityisen alttiina sisäiselle uhkalle.

Hän kirjoittaa aiheesta The Spectator -lehdessä.

Galeottin mukaan viimeaikaiset raportit, joissa nimettömän eurooppalaisen tiedustelupalvelun väitetään varoittaneen Kremlin huolesta vallankaappauksesta, muistuttavat enemmän psykologista vaikuttamista kuin luotettavaa tiedusteluarviota.

Hänen mukaansa lännessä usein kritisoidaan Venäjän disinformaatiota, mutta samalla unohdetaan, että informaatiovaikuttaminen on ”kaksisuuntainen katu”.

Turvallisuutta lisätty – mutta uhka ei välttämättä todellinen

Raporteissa on väitetty, että Putinin henkilökohtaista turvallisuutta on lisätty merkittävästi sekä Ukrainan lennokki-iskujen että mahdollisen sisäisen salaliiton vuoksi. Galeottin mukaan tämä on sinänsä uskottavaa, sillä turvallisuuspalvelut reagoivat usein varovaisesti päämiehensä huoliin.

– On täysin uskottavaa, että presidentin turvallisuutta on lisätty, riippumatta siitä, pitävätkö he uhkaa uskottavana tai todennäköisenä, Galeotti kirjoittaa.

Erityistä huomiota ovat herättäneet väitteet, joiden mukaan entinen puolustusministeri ja nykyinen turvallisuusneuvoston sihteeri Sergei Shoigu liitettäisiin mahdolliseen vallankaappausriskiin. Galeottin mukaan tällaiset arviot ovat ”naurettavia”, sillä Shoigulla ei ole hänen mukaansa todellista vaikutusvaltaa tai asemaa, jonka varaan vallankaappaus voitaisiin rakentaa.

– On vaikeaa, jopa mahdotonta, kuvitella, että hänellä olisi ylijohdossa auktoriteettia ja uskottavuutta vallankaappauksen järjestämiseen, saati toimintavapautta tehdä niin joutumatta DVKR:n, liittovaltion turvallisuuspalvelun sotilaallisen vastatiedusteluosaston, ilmiantajien, salakuuntelujen ja sähköpostien sieppausten tietoon, Galeotti kirjoittaa.

Hän muistuttaa myös vuoden 2023 Wagner-ryhmän kapinasta, jossa Wagner Group eteni kohti Moskovaa. Galeottin mukaan kyse oli kapinasta, ei vallankaappausyrityksestä, eikä sillä ollut realistisia mahdollisuuksia onnistua.

Venäjän järjestelmä minimoi riskit

Galeottin mukaan Venäjän turvallisuusjärjestelmä on rakennettu niin, että vallankaappauksen mahdollisuus on pyritty minimoimaan.

– Erilaiset sotilas- ja puolisotilaalliset joukot tasapainottavat toisiaan, ja FSO on täynnä uskollisia jäseniä ja sillä on valtuudet valvoa ketä tahansa, jonka se katsoo tarpeelliseksi, hän sanoo.

Galeotti myös toteaa, että DVKR:n eli liittovaltion turvallisuuspalvelun sotilaallisen vastatiedusteluosaston tehtävä on enemmänkin vakoilla sotilaita kuin suojella heitä ulkomaisilta vakoojilta.

Toiveajattelua lännessä

Galeotti arvioi, että vallankaappauspuheita selittää osin lännen toive löytää nopea ratkaisu Ukrainan sotaan. Ajatus Kremlin sisäisestä romahduksesta tai Putinin syrjäyttämisestä sopii hänen mukaansa tähän narratiiviin, mutta ei perustu vahvaan näyttöön.

Hänen mukaansa tällaiset arviot saattavat myös heijastaa tiedustelutiedon vääristymistä tai liiallista tulkintaa, jossa pyritään vastaamaan poliittisiin odotuksiin eikä pelkästään faktoihin.

– Tämä tuskin olisi ensimmäinen kerta, kun tiedustelupalvelut ovat antaneet periksi kiusaukselle tarjota isännilleen sitä, mitä he haluavat, eivätkä sitä, mitä heidän tarvitsee kuulla.

Galeotti varoittaa, että informaatiovaikuttaminen ja harhaanjohtaminen ovat osa nykyaikaista turvallisuusympäristöä.