Mitä sanoisit, jos lääkäri kirjoittaisi sinulle luontoreseptin tai liikunta- ja ravitsemusneuvonnan ohella saisit luontovinkkejä? Tämä tulevaisuus ei välttämättä ole utopiaa, osoittaa väitöstutkimukseni.
Viimeaikaisen uutisoinnin perusteella terveyspalveluiden saatavuus maaseudulla ei näytä rohkaisevalta. Väistämättä tulee mieleen, että ei oikeastaan kannattaisi sairastella. Suurin osa sairauksistamme olisikin vältettävissä terveellisemmillä elintavoilla ja panostuksella ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisy voi tarkoittaa erilaisia palveluita, mutta laajemmin se tulee nähdä siinä, millaisissa arjen ympäristöissä elämme.
Tutkimusnäyttö luontoympäristöjen vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin on vahvistunut. Luonto lisää liikkumista ja ihmisten välistä vuorovaikutusta, laskee stressiä sekä tukee immuunijärjestelmän toimintaa.
Näistä syntyy monia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, jotka ehkäisevät sairauksia ja tuovat merkittäviä säästöjä vältettyinä hoitokustannuksina: Suomessa jopa reilu kaksi miljardia euroa vuosittain, mikä on kymmenesosa terveydenhuollon menoista (Tyrväinen ym. 2024).
Niinpä kuntien ja hyvinvointialueiden talouden näkökulmasta ihmisiä todella kannattaisi ohjata enemmän luontoon, sillä tutkitusti se vähentää muun muassa masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä (Nguyen ym. 2023). Lisäksi tiedetään, että vahvempi luontoyhteys lisää kestäviä elämäntapoja, mikä on välttämätöntä luonnonvaroja ylikuluttavassa maassamme.
Tutkimusnäytöstä huolimatta ihmisten tavoitteellista luontoon ohjaamista eli luontointerventioita ei ole otettu käyttöön terveydenhuollossa. Tartuin aiheeseen väitöskirjassani tutkimalla, miksi näin on ja mihin tarvitaan muutosta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuivat aiheeseen erittäin myönteisesti, joskin ajan- ja osaamisenpuute rajoittivat luontoympäristöjen hyödyntämistä työssä. He näkivät luontointerventiot vaikuttavina keinoina tukea asiakkaidensa hyvinvointia. Työntekijät tunnistivat luonnon myönteiset vaikutukset työssäjaksamiseensa, mikä ei ole äärimmilleen vedetyillä henkilöresursseilla pikku juttu.
Muutamilla keskussairaalapaikkakunnilla sairaaloiden viereen nimettyjen terveysmetsien käyttöönoton myötä henkilöstö oli lisännyt luonnon hyödyntämistä työssään.
Toisena luontointerventiona tarkastelin useimmiten maaseudulla toteutettavaa palvelua, jossa hyvinvoinnin lisäämistä tavoitellaan hevosen ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen avulla. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on suunnattu lapsille ja nuorille, mutta myös aikuisille, joilla on haasteita ihmissuhteissa, koulussa tai jaksamisen kanssa. Selvisi, että toiminta tukee perustarpeiden merkityksen tunnistamista: tarvitsemme ravintoa, lepoa ja sosiaalisia suhteita kuten hevosetkin. Tarvitsemme merkityksellisyyden kokemuksia ja yhteyden kokemista toisiin sekä tunnetta omasta toimijuudesta eli mahdollisuudesta vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin kuten nykytiedon mukaan hevosetkin tarvitsevat voidakseen hyvin.
Kolmas tutkimuskohde, työterveyshuollon luontointerventio, laski osallistujien syljestä mitatun kortisolin pitoisuuksia, mikä kertoo stressin lievittymisestä. Tämä on keskeistä kroonisen stressin ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisyssä, joiden lääkehoito kuluttaa luonnonvaroja sekä aiheuttaa kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä.
Neljäntenä laadin tutkimusasetelman luontoperustaisen elintapaintervention arvioimiseksi. Interventiolla tavoitellaan osallistujien liikkumisen, mielen hyvinvoinnin sekä kestävien elämäntapojen lisäämistä luonnossa tehtävien aktiviteettien avulla.
Väitöstutkimukseni osoitti, että luontoa on perusteltua ja mahdollista integroida nykyistä vahvemmin osaksi sairauksien ehkäisyä ja hoitoa.
Sairaaloiden terveysmetsät eivät ole vain metsiä sairaalan vieressä, vaan osoitus siitä, että luonnon merkitys aletaan tunnistaa osana hyvinvointijärjestelmää. Tämä kuitenkin edellyttää, että ammattilaisille turvataan riittävät resurssit, heidän osaamistaan vahvistetaan ja että lähiluontoon pääsy on helppoa.
Suomessa käynnistettiin juuri kansallinen Terveyttä luonnosta -ohjelma, jonka valmistelussa ja toteutuksessa Luke on mukana. Ohjelman tavoitteena on tuoda luonnon terveyshyödyt kiinteäksi osaksi suomalaisten arkea ja terveydenhuoltoa. Väitöstutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten tätä voidaan toteuttaa arjen palveluissa.
Blogikirjoitus perustuu Maaseudun Tulevaisuudessa 6.5.2026 julkaistuun yliöön.