Saksan liittokansleri ajautui rajuun riitaan Trumpin kanssa ja haluaa nostaa maansa Euroopan johtoon. Asiantuntija arvioi, miten Friedrich Merz on onnistunut kanslerikautensa ensimmäisenä vuonna.
Euroopan tärkeänä talousmahtina pidetyllä Saksalla ei mene nyt erityisen hyvin. Voisi sanoa, että jopa katastrofaalisesti.
Talous sakkaa, ja osin äärioikeistolainen protestipuolue AfD nousee. Ja kaiken kukkuraksi maalla on liittokansleri, joka näyttää möläyttelevän mitä sattuu ymmärtämättä seurauksia.
Liittokansleri Friedrich Merz ajautui rajuun riitaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin kanssa kritisoituaan Yhdysvaltojen toimintaa Iranissa. Lopputuloksena oli Yhdysvaltojen puolustusministeriön ilmoitus, jonka mukaan maa vetää Saksasta pois 5 000 sotilasta.
Saksaan ja EU:hun keskittyvä johtava tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista uskoo, että Merz möläytti kommenttinsa vahingossa.
– Minusta tuntuu, että se ei ollut välttämättä mitenkään hänen tarkoituksensa, että tästä syntyy nyt näin syvä kriisi näin nopeasti.
Iso-Markun mukaan erityisesti Merzin sanavalinta oli omiaan aiheuttamaan kohun. Merz nimittäin sanoi, että Iran nöyryyttää Yhdysvaltoja. Lisäksi hän kritisoi sitä, ettei Yhdysvalloilla ole Iranissa strategiaa. Merzin kommentti ei tullut ison lehden haastattelussa, vaan kouluvierailulla Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.
– Ehkä hän ei siinä myöskään ajatellut, että nykyisenä aikana tällaisessakin tilaisuudessa on tavallaan globaali yleisö läsnä. Ja helposti sekin, minkä tällaisessa ympäristössä lausuu, tulee kuitenkin laajempaan tietoisuuteen.
Iso-Markku pitää Merzin Iran-kommenttia jossain määrin yllättävänä. Ennen kohua Merzin ja Trumpin henkilökohtaiset välit olivat verrattain hyvät. Euroopassa Merz ei ole tullut tunnetuksi erityisenä Trump-kriitikkona.
Ennen kohua Saksan liittokansleri Friedrich Merz ja USA:n presidentti Donald Trump olivat verrattain hyvää pataa. Kuva tapaamisesta Valkoisessa talossa maaliskuussa. EPA/AOP
Onko Merz liian kokematon liittokanslerina, vai mistä on kyse?
Iso-Markun mukaan kohua selittää ennen kaikkea Merzin persoona. Saksassa Merz tunnetaan nimittäin siitä, että hän päästää suustaan sammakoita eikä aina ymmärrä sanojensa seurauksia. Saksan sisällä näin on käynyt jo useasti kanslerikauden aikana ja ennen sitä.
– Välillä hän päätyy sellaisiin lausuntoihin, joita hänen ei ehdottomasti olisi kannattanut antaa.
Ennen liittokanslerin tehtävää Merzillä ei ollut varsinaista hallitusvastuuta Saksassa, joten myös kokemattomuus voi vaikuttaa asiaan. Iso-Markun mukaan Merz saattaa hyvinkin ajatella niin kuin sanoi, ja moni eurooppalainen johtaja on samaa mieltä.
– Se ei silti tarkoita, että olisi fiksua tuoda ilmoille juuri tällä tavalla. Sillä ei välttämättä ole tosiaan mitään hyviä seurauksia.
Keskiviikkona tulee kuluneeksi tasan vuosi Merzin liittokanslerikauden alusta.
Saksan liittokanslerin tehtävä siirtyi Olaf Scholzilta Friedrich Merzille tasan vuosi sitten. ALL OVER PRESS
”Kriisimieliala”
Yleisesti ottaen Merzin ensimmäinen vuosi on ollut kanslerille ”äärimmäisen vaikea”.
Hänen kannatuksensa on pohjamudissa. Huhtikuussa Merzin suosio poliittisena johtajana oli jopa koko maailman alhaisin. Tulos selviää yhdysvaltalaisesta kyselytutkimuksesta, jossa vertailtiin demokraattisten maiden johtajia. Vain 19 prosenttia saksalaisista sanoi olevansa tyytyväisiä Merzin työhön, kertoo Euronews.
Iso-Markun mukaan Saksassa vallitsee tällä hetkellä voimakas kriisimieliala, joka heijastuu monelle osa-alueelle. Erilaiset kriisit kasautuvat kasautumistaan. Talous ei Merzin lupauksista huolimatta ole lähtenyt kasvuun, eikä politiikan toimivuuteen enää luoteta.
– Hiljalleen saksalaisten luottamus oman poliittisen järjestelmän, tai ainakin oman poliittisen johdon ja myöskin oman talouden toimintaan on karissut.
Merzin huonoa suosiota voi selittää osaltaan myös se, että hän lähti kanslerikauteensa niin suurilla lupauksilla. Tyylilleen uskollisesti Merz oli linjannut hyvin kärjekkäästi, mikä kaikki tulee muuttumaan, kun hänestä tulee kansleri.
– Hän nosti erityisesti omien kannattajiensa odotuksia aika korkealle. Ja nyt häntä vahvasti tukeneet ovat olleet pikkuisen pettyneitä siihen, että hän ei olekaan siinä määrin onnistunut ajamaan omia tavoitteitaan läpi.
Talous oli yksi Merzin pääteemoista, ja monet kannattajat ovat talouselämässä. Uudistuksia ei ole saatu juuri läpi, mihin vaikuttaa myös se, että Merzin puolue jakaa hallitusvastuun sosiaalidemokraattien kanssa.
Mitä on saatu aikaan?
Yksi Merzin lupauksista oli myös kovalla maahanmuuttolinjalla viedä kannatusta osin äärioikeistolaiselta AfD-puolueelta (Vaihtoehto Saksalle). Kovemmat säännöt maahanmuutossa ovat vähentäneet Saksaan tulevien määrää, mutta Merz ei näytä hyötyneen siitä poliittisesti, kertoo uutistoimisto AFP.
Rasistiseksi ja äärioikeistolaiseksi koettu AfD on Saksassa edelleen eristetty liittovaltion politiikassa ”palomuurilla”, eli muut puolueet eivät tee sen kanssa yhteistyötä. Tämä on vaikeuttanut muun muassa hallitusten muodostamista. Merzin puolueen eli kristillisdemokraattien sisällä on Saksassa ääniä, jotka haluaisivat avata yhteistyön. Joissain kysymyksissä AfD:n kannat ovat lähempänä kristillisdemokraattien kantoja kuin hallituskumppani demarien.
Monille kristillisdemokraateille AfD-yhteistyö on kuitenkin edelleen mahdoton ajatus. Saksan kotimaantiedustelu pitää AfD:tä äärioikeistolaisena ja demokratiaa uhkaavana ääriryhmänä. Puolue on haastanut kotimaantiedustelun oikeuteen asiasta. Iso-Markku ei usko, että yhteistyötä AfD:n kanssa Saksassa avattaisiin liittovaltiotasolla lähiaikoina.
– AFD:n kohdalla se suuri este tämän yhteistyön tiellä on se, että AfD on eurooppalaisten laitaoikeistopuolueidenkin keskuudessa todella radikaali monessa suhteessa, Iso-Markku sanoo.
Puolustuspolitiikassa Merzin isoin saavutus on ollut velkajarrun uudistaminen, mikä on mahdollistanut Saksalle aiempaa isompien puolustusinvestointien tekemisen. Käytännössä puolustukseen voi nyt laittaa niin paljon velkarahaa kuin halutaan.
Myös asevelvollisuus on ollut Saksassa pinnalla. Uuden asepalveluslain mukaan alle 45-vuotiaiden miesten tulee muun muassa hakea hyväksyntä pidemmälle oleskelulle ulkomailla. Monet erityisesti kristillisdemokraattien piirissä kuitenkin kokevat Iso-Markun mukaan, etteivät asepalvelukseen liittyvät uudistukset ole menneet lainkaan riittävän pitkälle.
Ukraina-politiikassa Merzille tuli puolestaan rajusti takkiin, kun Venäjän jäädytettyjä varoja ei ole saatu käytettyä Ukrainan tukemiseen. Venäjän varojen käyttö olisi ollut Suomenkin tavoite, mutta EU-johtajat päätyivät yhteisvelkaan 90 miljardin euron lainan maksamiseksi Ukrainalle.
– Siinä Merz selkeästi laittoi omaa poliittista pääomaansa peliin.
Merz poseerasi yhteiskuvassa muiden EU-johtajien kanssa Brysselissä maaliskuussa. ALL OVER PRESS
Saksan asema EU:ssa on sen sijaan ”ehkä hivenen parantunut” Merzin myötä.
– Scholz vaikutti kyllä monessa hyvin heikolta ja loppuaikoina tuntui, että hän on ajautunut kokonaan ulkokehälle. Mutta eihän tämä EU-pöydissäkään ole aina mennyt ihan kuin Merz olisi toivonut.
Iso-Markku ei näe, että vastakkainasettelussa Trumpin kanssa olisi Saksalle voitettavaa. Eurooppalaiset johtajat haluavat pitää Yhdysvallat mukana Natossa ja yhdysvaltalaisia joukkoja halutaan pitää Euroopassa. Vaikka omaan puolustukseen panostetaan enemmän, vastuun siirtämisen pitäisi tapahtua mahdollisimman hallitusti.
– Eikä niin, että se tapahtuu tällaisilla Yhdysvaltojen yksipuolisilla ilmoituksilla, että nyt vedämme näin ja näin monta tuhatta sotilasta sieltä.
Iso-Markku ei halua lähteä ennakoimaan, millaisia seurauksia Merzin ja Trumpin välisellä vastakkainasettelulla vielä on, ja tuleeko Merziltä lisää möläytyksiä. Yhdysvaltojen suhteen on muutenkin parempi olla tekemättä ennustuksia, koska voi tapahtua ”oikeastaan ihan mitä tahansa”. Sama pätee Merzin lausuntoihin.
– Tässä on kyseessä kaksi poliitikkoa, jotka jossain määrin ovat arvaamattomia.
Vaikka Merz olisi voinut asetella sanansa toisin, Iso-Markku pitää kuitenkin myös ongelmallisena sitä, että ollaan tilanteessa, jossa eurooppalaisten maiden johtajien pitää varoa sanojaan, jotta niistä ei seuraa Yhdysvaltojen – niiden keskeisen liittolaisen – taholta mitään mielivaltaisia rangaistuksia.
– Onhan se myös käsittämätöntä, hän lisää.