Säästöt | Tilastokeskus harkitsee useiden tilastojen lakkauttamista. Vaalitutkijat pelkäävät, että demokratiatutkimus rapautuu.
Lue tiivistelmä
Tilastokeskus harkitsee vaalitilastojen lakkauttamista säästöpaineiden vuoksi.
Vaalitutkimuskonsortion puheenjohtaja, professori Elina Kestilä-Kekkonen pitää suunnitelmaa hämmentävänä ja katsoo sen uhkaavan demokratian seurantaa.
Tilastokeskuksen ylijohtaja Mari Ylä-Jarkko toivoo rahoitusratkaisua vaalitilastoille.
Päätöksiä tilastojen kohtalosta on määrä tehdä syys–lokakuun vaihteessa.
Vaalitutkijat arvostelevat Tilastokeskuksen mahdollisia aikeita lopettaa keskeisiä vaalitilastoja. Lakkauttaminen uhkaa demokratian tilan seurantaa, ja se asettaisi Suomen kansainvälisesti erikoiseen seuraan, katsoo Suomen vaalitutkimuskonsortio (FNES).
Tilastokeskus kerää paraikaa lausuntoja liittyen kymmenien tilastojen lakkautusuhkaan. Joukkoon kuuluvat muassa juuri vaalitilastot, eli aluevaaleihin, eduskuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin, kuntavaaleihin ja presidentinvaaleihin liittyvä data.
Taustalla ovat Tilastokeskuksen säästöpaineet.
Suomen vaalitutkimuskonsortio kirjoittaa lausunnossaan, että demokratian toiminnan mittaaminen on yhteiskunnan perustoimintaa.
”Taloudelliset paineet tilastotuotannossa ovat todellisia, mutta kaikkea ei voida arvioida vain lyhyen aikavälin säästöjen näkökulmasta. Demokratian mittaaminen ei ole erityisrahoitusta vaativa lisäpalvelu, vaan yhteiskunnan perustoiminto”, se toteaa.
Suomen vaalitutkimuskonsortioon kuuluvat Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Åbo Akademi.
Tilastojen avulla seurataan muun muassa äänestysaktiivisuutta, poliittista edustusta ja ehdokkuutta eri väestöryhmissä sekä väestöryhmittäisiä ja alueellisia eroja puoluekannatuksessa ja poliittisessa osallistumisessa.
Vaalitutkimuskonsortion puheenjohtaja, professori Elina Kestilä-Kekkonen sanoo HS:lle, että vaalitilastojen lakkauttaminen on iso uhka juuri, koska tilastoja käytetään demokratiaseurantaan.
Kaikki vaalitutkimus ja tutkimus demokratiaindikaattoreista perustuu Tilastokeskuksen aineistoihin, vaikka toki myös omia kyselytutkimuksia tehdään.
Olennaista on myös kansainvälinen vertailtavuus: Kaikissa demokratioissa seurataan samalla tavalla tilastoilla demokratiaa ja sen indikaattoreita, Kestilä-Kekkonen toteaa.
Se liittyy muun muassa edustuksellisuuteen, siis esimerkiksi siihen, ketkä äänestävät. Kyse on myös eriarvoisuudesta: minkälaisia ihmisiä on ehdolla tai ketkä jättävät äänestämättä.
”Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, että jos Suomessa tällaiset tilastot lakkautettaisiin, niin sehän tarkoittaisi sitä, että me putoaisimme demokratiaseurannan eturivistä. Ja haluammeko me kuulua sellaiseen viiteryhmään, jotka eivät aktiivisesti oman demokratian tilaa seuraa”, Kestilä-Kekkonen kysyy.
Tilastoinnin arvo on keskeinen myös ajatellen maailmapoliittista tilannetta ja demokraattista rapautumista, hän toteaa.
”Tämä on aivan keskeinen juttu ja jotenkin aivan jopa hämmentävää, että tämmöistä edes suunnitellaan.”
”Jos kaikki muut länsimaat tilastoivat tällä tavalla [ – – ] niin minusta on aika käsittämätöntä, että Suomi haluaisi kuulua sellaiseen viiteryhmään, missä on heikko demokratiaseuranta eikä seurata sitä tilaa.”
Kuntavaalien äänestyslippu vuodelta 2025. Kuntavaaleihin liittyvät tilastot ovat lakkautus- tai supistusuhan alla. Kuva: Oikeusministeriö/Hanna Leppänen
Tilastokeskukseen toimintamenoja ollaan leikkaamassa noin kuudella miljoonalla eurolla vuosina 2025–2027.
Näiden leikkausten seurauksena keskus arvioi uudelleen kaikkia niitä tilastoja, joita EU-tilastolainsäädäntö ei edellytä Suomelta.
Mahdollista on, että tilastoja lakkautetaan tai keskeytetään tai että niitä julkaistaan nykyistä suppeampana ellei niille löydetä erillisrahoitusta.
Kestilä-Kekkonen toteaa, että demokratiaseurannan ei pitäisi olla erillisrahoitettava lisäpalvelu. Hän ei pidä mahdollisena myöskään tilastoinnin keskeytyksiä, koska nimenomaan pitkät aikasarjat ovat demokratiaseurannassa keskeisiä.
Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen yksikkö muistuttaa omassa lausunnossaan, että vaalitilastot ovat välttämätön edellytys sille, että poliittisen osallistumisen eriarvoistumista voidaan havaita ajoissa.
”Ilman tätä tietoa demokraattiset päätöksentekijät ja viranomaiset toimivat väistämättä puutteellisen tilannekuvan varassa, eikä osallistumiskuiluihin ole mahdollista vastata ennakoivasti tai tietoon perustuvilla politiikkatoimilla.”
Tilastokeskus hakee muutoksilla 1–2 miljoonan euron säästöjä tilastojen tuotantokustannuksiin tai tätä vastaavaa erillisrahoitusta.
Lakkautusuhan alla on lausuntopyynnön mukaan yhteensä yli 30 tilastokategoriaa. Vaalitilastojen lisäksi näihin kuuluvat muun muassa väestöennuste, rikos- ja pakkokeinotilastot, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset sekä yrityskaupat.
Päätöksiä on määrä tehdä syys–lokakuun vaihteessa.
”Ymmärrän hyvin huolet ja ne huolet meilläkin on, mutta toisaalta taas huomioiden rahoituskiristykset, niin valitettavasti joudumme miettimään keinoja, joilla selviydymme vähemmällä henkilöstömäärällä tulevaisuudessa”, sanoo ylijohtaja Mari Ylä-Jarkko Tilastokeskuksesta.
Tilastokeskuksen henkilöstö on tällä tietoa vähenemässä 15–20 prosenttia. Lisäksi tiedossa ei tarkasti ole vielä, miten hallituksen huhtikuisen kehysriihen päätökset vaikuttavat, Yli-Jarkko sanoo.
Hän toivoo, että vaalitilastojen osalta löydettäisiin ratkaisu.
”Toive olisi, että löytäisimme rahoitusta sille ja ymmärrettäisiin näiden ylipäätänsä tilastojen merkitys demokraattisessa yhteiskunnassa.”
”Nehän eivät tue pelkästään hallitusta, vaan myöskin oppositiota ja kansalaisia ja tutkijoita. Nämä ovat todella tärkeitä.”