Helsinki | Rautatieaseman ympäristön uudistus oli toisten mielestä historiallinen teko, toisten mielestä kuolinisku yrityksille. Kokoomuslaiset hyväksyivät päätöksen pitkin hampain.
Nykyisin Kaivokadulla sijaitsee yksi Suomen vilkkaimpia tienylityksiä, jonka kautta kulkee päivittäin noin 100 000 jalankulkijaa. Kuva: Ville Maali
Lue tiivistelmä
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti muuttaa Kaivokadun autottomaksi 2030-luvulla.
Jatkossa kadulla kulkevat vain raitiovaunut, jalankulkijat ja pyöräilijät.
Apulaispormestari Johanna Laisaari kuvasi päätöstä historialliseksi.
Perussuomalaiset ja osa kokoomuslaisista vastustivat muutosta vedoten yritysten elinvoimaan.
Helsingin kaupunginvaltuusto sinetöi Kaivokadun kohtalon: Autot poistuvat Rautatieaseman edustalta 2030-luvulla.
Kaivokatu on ollut merkittävä läpiajoreitti ydinkeskustan lävitse. Jatkossa autojen tulee kiertää esimerkiksi Esplanadien kautta, sillä Kaivokadulla kulkevat vain raitiovaunut, jalankulkijat ja pyöräilijät.
Periaatepäätös uudistuksesta tehtiin jo vuonna 2024. Tuolloin Kaivokadun muutos joukkoliikennekaduksi hyväksyttiin yhden äänen enemmistöllä.
Keskiviikkoiltana Kaivokadusta keskusteltiin kaupunginvaltuustossa yli kaksi tuntia. Kokoomus korosti autoilun mahdollistamista esimerkiksi huoltotunnelin avulla, vihreät ja vasemmistoliitto taas sitä, että Kaivokadun autottomuus on esimerkki tulevaisuuden kaupunkisuunnittelusta.
Kokoomukselta ensimmäisen puheenvuoron piti ryhmän puheenjohtaja Matias Pajula. Pajula korosti sitä, että kaupunkistrategia on kompromissi ja se voisi näyttää erilaiselta, jos kokoomus yksin saisi päättää.
Pajulan puheenvuoro vaikutti olevan suunnattu ennen kaikkea omalle ryhmälle, sillä hän muistutti siitä, että yhteisistä sopimuksista on pidettävä kiinni.
Kokoomuksesta kuuluikin soraääniä.
Esimerkiksi Matti Niiranen kertoi uskovansa, että keskustan saavutettavuus heikkenee, viihtyisyys kärsii ja muutos johtaa jopa pienyritysten kaatumiseen.
”Tämä muutos parantaa dramaattisesti keskustan viihtyisyyttä, liikkumista keskustassa ja sen saavutettavuutta”, vakuutti vihreiden Otso Kivekäs vedoten kaupungin omiin mallinnuksiin.
Tulevaisuudessa Kaivokadulla on neljä 61 metriä pitkää raitiovaunupysäkkiä nykyisen kahden sijaan. KUVA: Arkkitehtitoimisto K25
Keskustatunnelia haikailevan kokoomuksen kanssa samalle linjalle asettui perussuomalaisten Mari Rantanen, joka kritisoi autojen puuttumista suunnitelmista aina silloin, kun keskustan viihtyisyyttä halutaan parantaa.
”Se, että joku kävelee keskustassa, se ei valitettavasti tuo minkäänlaisia ostoja tai palveluiden kysyntää”, Rantanen totesi.
Perussuomalaiset yrittivät kahteen otteeseen torpata uudistuksen. Äänestyksissä perussuomalaiset saivat tukea vain yhdeltä kristillisdemokraattien valtuutetulta. Perussuomalaiset jättivät päätöksestä myös eriävän mielipiteen.
Vihreiden ja vasemmistoliiton riveistä kiiteltiin sitä, että kävelijät asetettiin etusijalle. Demareista kannatus ei ollut yhtä innokasta ja huolta aiheutti esimerkiksi saattoliikenne.
Kaupunkiympäristön apulaispormestari Johanna Laisaari (sd) kuitenkin kuvasi päätöstä ”hienoksi ja historialliseksi”.
”Erityisen hienoa on, että uudistus tehdään kävelijöiden ehdolla”, Laisaari sanoi.
Kaivokadulle ja Rautatieaseman ympäristöön suunnitellaan uusia istutuksia ja terasseja. Havainnekuva kesänäkymästä on osa alueen ympäristösuunnitelmaa. KUVA: Masu Planning
Muutoksen myötä autoliikenne siirtyisi Kaivokadulta pääasiassa Esplanadeille, jonne luvassa olisi noin 5 000–7 000 uutta autoa vuorokaudessa. Kaupungin arvion mukaan itä-länsi-akselilla liikkuvien matka-aika pitenee pahimmillaan kuudella minuutilla.
Kaivokadun uudistus on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2028–2029. Autot voidaan häätää Kaivokadulta vasta kun Esplanadien katuremontti valmistuu.
Hälytysajoneuvot saavat kulkea Kaivokadulla raitiotietä pitkin. Pyörätiet siirtyvät kokonaan Kaivokadun toiselle puolelle. Lännessä saattoliikenne tapahtuu Sokoksen korttelin kautta ja idässä Kansallisteatterin ympäri kulkevalle reitille.