Lemmikkien punkkilääkkeet voivat olla haitallisia ympäristölle ja luonnon eläimille. Etenkin punkkitabletteja saaneen koiran kakat on nyt kerättävä tarkasti.

Suomessakin yleisesti käytetyt lemmikkien punkkilääkkeet voivat olla monille luonnon eläimille haitallisia, jopa tappavia. Harva tietää, että koirankakkojen kerääminen on tästä syystä nyt erityisen tärkeää.

Lemmikkien punkkilääkkeiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Tämä on herättänyt huolen lääkeaineiden mahdollisista haitoista ympäristölle. Riskinä on, että ympäristöön ja vesistöihin päätyy merkittäviä määriä pieneliöille haitallisia lääkeaineita, kerrotaan Eläinlääkärilehden artikkelissa.

Koirille tarkoitetut valmisteet ovat joko punkkeja tappavia tai karkottavia.

Yleisimmät valmisteet ovat paikallisesti vaikuttavia valeluliuoksia, suihkeita tai pantoja. Niiden yleisimpiä vaikuttavia aineita ovat fiproniili ja neonikotinoidit, kerrotaan Eläinlääkärilehdessä.

Artikkelin mukaan systeemisistä eli verenkiertoon imeytyvistä lääkkeistä yleisimpiä ovat isoksatsoliinia sisältävät valmisteet. Niitä on saatavilla paikallisvaleluliuoksina ja tabletteina. Nämä valmisteet tulivat markkinoille reilut kymmenen vuotta sitten.

Vaarallisimpia vesieliöille

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen apulaisprofessori Suvi Ruuskasen mukaan lääkejäämien reitti ympäristöön riippuu lääkkeen antotavasta. Lääkeaineita kulkeutuu pintavesiin, pohjavesiin ja maaperään.

Paikallisesti vaikuttavat valmisteet levitetään koiran iholle. Lääkeainetta voi huuhtoutua pois, kun koira pestään tai se ui. Sitä voi päätyä myös irtokarvojen mukana ympäristöön.

– Selkeimmät ympäristövaikutukset ovat vesieliöihin. Testejä on tehty aika paljon esimerkiksi vesikirpulla ja muilla selkärangattomilla, ja haitalliset vaikutukset ovat selkeitä, Ruuskanen sanoo.

Ruuskasen mukaan tutkimuksissa on havaittu, että punkkikarkotetta leviää turkista myös huoneilmaan. Tällöin ihminen altistuu kemikaaleille.

Valmisteista punkkipannat kuormittavat vesistöjä eniten. Kemikaaleja vapautuu pannasta vähitellen, jolloin ne voivat liueta veteen.

– On ihan selkeää, että punkkipanta pitää ottaa pois, jos koira on menossa uimaan, Ruuskanen sanoo.

Koiraa ei tulisi päästää uimaan punkkipanta kaulassa. Jos koira ui paljon, punkkipanta ei välttämättä ole sille oikea valinta. Adobe Stock / AOP

Kerää koirankakat

Verenkiertoon imeytyvät punkkilääkkeet poistuvat elimistöstä pääosin ulosteen mukana. Lääkejäämien määrä maaperässä ja niiden vaikutukset maaperän eliöihin tunnetaan toistaiseksi melko huonosti.

Näyttää kuitenkin siltä, että lääkejäämät ovat uhka monille hyönteisille.

Tuoreessa ranskalaistutkimuksessa selvisi, että punkkitablettien sisältämää isoksatsoliinia oli lemmikkien jätöksissä vielä lääkekuurin päättymisen jälkeen. Tutkijoiden mukaan riskinä on, että lannalla elävät hyönteiset altistuvat suurille määrille kemikaaleja. Lisätutkimusta tarvitaan.

– Ulosteet pitää aina kerätä ja hävittää [sekajätteeseen], Ruuskanen korostaa.

Hän sanoo, että yleisesti ottaen punkkikarkotteet purevat kaikkiin selkärangattomiin samalla mekanismilla. Lääke tappaa tai karkottaa siis kaikkia hyönteisiä, ei vain punkkeja.

Hyönteisten kemikaalialtistus on uhka biodiversiteetille.

– Monet maaperän eliöt tekevät tärkeitä hajotusprosesseja maaperässä. Nämä eivät toimi yhtä hyvin, jos diversiteetti vähenee ja eliöiden määrä vähenee, Ruuskanen avaa.

Haitallisia linnunpoikasille?

Paikallisesti vaikuttavien punkkikarkotteiden jäämiä on löydetty linnunpesistä. Linnut esimerkiksi käyttävät koirankarvaa pesämateriaalina.

Brittitutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän lääkejäämiä tiaisten pesissä oli, sen suurempi oli linnunpoikasten kuolleisuus.

Ruuskasen mukaan punkkilääkkeiden kemikaalien ja poikasten kuolleisuuden syy-seuraussuhteen selvittäminen vaatii vielä lisää tutkimusta. Taustalla saattaa olla myös muita syitä.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu punkkilääkkeissäkin käytettyjen neonikotinoidien vaikuttavan lintukantoihin ainakin epäsuorasti. Neonikotinoidit tappavat hyönteisiä, joita linnut käyttävät ravinnokseen. Aineita on käytetty aiemmin laajasti maatalouden torjunta-aineissa.

Niiden on huomattu olevan erityisen haitallisia mehiläisille ja muille pölyttäjille.

”Villi länsi”

Suomessa on arviolta yli 800 000 koiraa ja lähes 600 000 kissaa. EU:n alueella koiria on lähes 73 miljoonaa ja kissoja lähes 84 miljoonaa, kertoo Euroopan unionin neuvosto.

Lemmikkien lukumäärän vuoksi myös lääkkeiden käyttömäärät ovat suuria. Vaikutuksia ei voida pitää mitättöminä, Ruuskanen sanoo.

EU:n alueella ei rekisteröidä eläinlääkkeiden myyntiä tai käyttöä. Ruuskanen sanoo, että järjestelmällinen seuranta olisi tarpeen. Se mahdollistaisi laskennallisen arvion siitä, miten paljon lääkejäämiä mahdollisesti päätyy ympäristöön. Tällöin vaikutuksia voitaisiin arvioida tarkemmin.

– Tuntuu siltä, että lemmikeille suunnatut eläinlääkkeet ovat aika villi länsi tällä hetkellä, Ruuskanen sanoo.

Tuotantoeläinten lääkkeitä arvioidaan tarkemmin. Ruuskasen mukaan monia lemmikkieläimillä sallittuja lääkeaineita ei saa käyttää tuotantoeläimillä.

– Tämä tietysti kertoo siitä, että on ajateltu, että lemmikkieläinten lääkkeiden määrät ovat suhteessa pienempiä ja tätä kautta haitat ympäristölle ovat suhteessa pienempiä, Ruuskanen sanoo.

Eläinlääkärilehdessä viitataan arvioon, jonka mukaan EU-alueella ympäristöön päätyisi vuosittain 12 000 kiloa imidaklopridia. 31 prosenttia siitä olisi peräisin pannoista ja 69 prosenttia paikallisvaleluliuoksista.

Fiproniilia taas päätyy arviolta ympäristöön paikallisvaleluliuoksista noin 9 000 kiloa. Suun kautta annettavien valmisteiden isoksatsoliini-yhdisteitä on arvioitu päätyvän ympäristöön pahimmillaan 21 000 kiloa vuodessa.

Arviot perustuvat saatavilla oleviin tietoihin loislääkemarkkinan suuruudesta, valmisteiden myyntimääristä joissakin maissa, koirien ja kissojen lukumäärään ja punkkilääkkeiden käytettäviin annoksiin.

Keinot vähentää haittoja

Miten koiranomistaja sitten voi omalla toiminnallaan ehkäistä tai vähentää punkkilääkkeiden ympäristöhaittoja?

Ruuskasen mielestä on syytä miettiä lääkkeen käyttöväliä ja -määrää.

– Voi miettiä, missä ulkoilu tapahtuu. Vältetäänkö sellaisia alueita, joissa punkkien esiintyminen on kaikkein runsainta, jolloin ehkä voitaisiin alun perinkin käyttää vähemmän punkkikarkotteita.

Ruuskanen lisää, että saatavilla on myös öljypohjaisia karkotteita, jotka eivät sisällä hermostoon vaikuttavia kemikaaleja. Erilaisten valmisteiden tehoa selvitetään parhaillaan.

LUE MYÖSKoiranomistaja, huomioi tämä

  • Käytä lemmikille sopivaa valmistetta ohjeen mukaan, oikein annosteltuna ja vain tarvittaessa. Valmisteen valintaan vaikuttavat mm. lemmikin ikä, yleisterveys ja elinolosuhteet, talouden muut lemmikit, matkustustarve ja matkakohteet.
  • Uiminen tai lemmikin peseminen puutiaispannan kanssa tai pian paikallisvalmisteen annostelun jälkeen vapauttaa veteen vesieliöille haitallisia lääkeaineita.
  • On hyvä välttää lemmikistä harjattujen karvojen päätymistä luontoon ja lintujen pesämateriaaliksi, jos käyttää paikallisvalmisteita.
  • Hävitä lääke- ja pakkausjätteet pakkausselosteen ohjeiden mukaisesti. Punkkipannat on syytä hävittää lääkejätteenä apteekin kautta. Tutkimusten mukaan käytetyt pannat sisältävät käyttöajan lopussa jopa 60 prosenttia alkuperäisestä määrästä vaikuttavaa ainetta.
  • Jos käytät suun kautta annosteltavia lääkkeitä, on tärkeää kerätä ja hävittää ulosteet.

Lähde: Eläinlääkärilehti