Energiayhtiö Helenin mukaan afrikkalaisista pähkinänkuorista saadaan paremmin lämpöä kuin hakkeesta.
Advenin kaukolämpölaitoksessa Sastamalassa turvauduttiin pakkasilla öljyyn.
Lue tiivistelmä
Helsingin energiayhtiö Helen aikoo jatkaa afrikkalaisten cashewpähkinänkuorien polttamista Vuosaaren biolämpölaitoksessa.
Kuorilla katetaan noin 15–20 prosenttia laitoksen polttoainetarpeesta. Ne tuottavat lämpöä lähes kaksi kertaa tehokkaammin kuin puuhake.
Ensimmäinen laivalasti saapui Norsunluurannikolta Loviisan satamaan huhtikuun lopussa.
Helsingin energiayhtiö Helen alkaa käyttää cashewpähkinän kuoria poltettavana energiana Vuosaaren biolämpölaitoksessa. Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.
Asia on herättänyt keskustelua muun muassa viestipalvelu X:ssä, missä pähkinänkuorien polton ekologisuutta on epäilty.
Asiaan otti kantaa esimerkiksi Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius, joka toimi aiemmin myös Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtajana.
– Näinkö se maailma pelastuu: jätetään oma puutavara metsiin lahoamaan ja rahdataan pähkinänkuoria poltettavaksi toiselta puolelta maapalloa?
Laivalasti pähkinänkuoria saapui Loviisan satamaan Norsunluurannikolta huhtikuun lopussa.
Lue lisää: HS: Helsinki lämpenee pian afrikkalaisilla pähkinänkuorilla
Pähkinänkuoret käyvät lämmöntuotantoon, koska Vuosaaren biolämpölaitos kykenee käyttämään erityyppistä biomassaa. Pääosa biolämpölaitoksen polttamasta biomassasta on erilaista haketta ja purua.
Helenin viestintä vastasi pähkinänkuorten käyttöä koskeviin kysymyksiin.
Onko Helenin tarkoitus jatkaa pähkinänkuorien tuomista Afrikasta Vuosaaren lämpövoimalaan?
– Tarkoitus on, että energiatiheät cashewpähkinänkuoret tulisivat ainakin toistaiseksi osaksi Vuosaaren lämpövoimalan polttoainevalikoimaa.
Kuinka merkittävä osuus Vuosaaren lämmöntuotannosta on tarkoitus kattaa pähkinänkuorilla?
– Kuorilla voidaan kattaa noin 15–20 prosenttia Vuosaaren biolämpölaitoksen polttoainetarpeesta hakkeen ohella.
Onko syynä pähkinänkuorien käyttöön se, että haketta ja purua ei ole tarpeeksi saatavilla taikka se, että se on liian kallista?
– Kuoret tuottavat lämpöä lähes kaksi kertaa tehokkaammin kuin metsätalouden sivutuotteena syntyvä puuhake, minkä ansiosta voimme niiden avulla kustannustehokkaasti monipuolistaa polttoainevalikoimaamme, ja siten vahvistaa huoltovarmuuttamme.
Onko kuorien tuominen Afrikasta rahtien puolesta kannattavaa?
– Kuoret ovat energiatiheytensä ansiosta kannattava polttoaineratkaisu, jota hyödynnetään EU:ssa ja Pohjoismaissa jo ennestään.
Helen on ilmeisesti huolehtinut kuorien varastoinnista asianmukaisesti?
– Kuoret varastoidaan odottamaan lämmityskautta. Tilat puhdistetaan varastoinnin päätyttyä, millä varmistetaan, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle. Kuorten sisältämät yhdisteet eivät myöskään ole vesiliukoisia, joten ne eivät leviä ympäristöön esimerkiksi varastoitaessa kuoria ulkotiloissa.
Pähkinänkuorien käyttöä on arvosteltu epäekologiseksi? Onko näin?
– Kuoret ovat elintarviketeollisuuden sivuvirta, joka nyt saadaan hyötykäyttöön sen sijaan, että se jätettäisiin maatumaan tai kompostoitaisiin. Myös energiantuotannon näkökulmasta niiden käyttö on erinomaisen energiatiheyden vuoksi perusteltua.
”Pähkinänkuori on biomassaa”
Helenin biolämpölaitos Vuosaaressa. Kuva: Juha Salminen / HS
Kaukolämpöä on puolustettu pitkään sen ekologisuudella. Kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt ovatkin laskeneet viime vuosina selvästi.
Syynä tähän on etenkin puupolttoaineiden, kuten metsähakkeen käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa.
– Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus on painunut pieneksi kaukolämmön tuotannossa, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tuomas Niinistö
Hän korostaa, että lähes puolet Suomen kaukolämmöstä tuotetaan jo puupohjaisilla polttoaineilla.
Myös pähkinänkuoria voidaan pitää uusiutuvana energiana.
– Pähkinänkuori on biomassaa ja biomassa on uusiutuvaa, Niinistö sanoo.
Hän toteaa kuitenkin, että pähkinänkuorien kuljettamisesta Afrikasta aiheutuu päästöjä.
Kaukolämmön tuotannossa metsähakkeen käyttö on kasvanut, kun puu on korvannut kivihiiltä, polttoöljyä, maakaasua ja turvetta.
Puuntuonnin loppuminen Venäjältä on vaikuttanut hakkeen saatavuuteen.
– Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan noin viidennes Suomessa käytetystä metsähakkeesta oli tuontihaketta, josta pääosa tuli Venäjältä. Sodan myötä tuontihakkeen osuus on laskenut vajaaseen kymmenesosaan metsähakkeen käytöstä, Niinistö sanoo.
Monien nykyisten lämpö- ja voimalaitosten käyttöikä täyttyy ensi vuosikymmenen lopulla. Puuenergian käyttö tulee Niinistön mukaan sen myötä vähenemään, mutta suurta romahdusta ei todennäköisesti tule.
Vaihtoehtoja kaukolämmön tuotantoon tarjoavat sähkökattilat, lämpöpumput ja hukkalämmön hyödyntäminen.
– Kasvava sääriippuvaisen sähköntuotannon osuus ja sähkönkulutuksen kasvu aiheuttavat kuitenkin haasteita energiajärjestelmälle erityisesti pakkasjaksojen aikana.