Maailmassa on satoja erilaisia jyrsijöitä, ja ne kantavat erilaisia viruksia. Adobe Stock / AOP

  • Hantaviruksiin kuuluva Puumala–virus aiheuttaa Suomessa vuosittain noin tuhat sellaista sairastapausta, jotka vaativat hoitoa.
  • Atlantin risteilyaluksella ihmisiä tappanut Andes-virus on myös hantavirus
  • Hantavirukset eivät muunnu samaan tapaan kuin esimerkiksi koronavirus.

Suomessa yleinen Puumala-virus on hantavirus kuten Atlantin risteilyaluksella ihmisiä tappanut virus, mutta niillä on ratkaisevia eroja.

Jyrsijöiden kantamat hantavirukset eri mantereilla ovat erilaisia. Toiset hantavirukset voivat tappaa, toiset eivät.

Amerikkalaiset hantavirukset aiheuttavat vakavaa, mutta harvinaista HCPS-tautia, johon sairastuneista jopa joka toinen kuolee.

Hantavirukset tarttuvat yleensä vain jyrsijöistä ihmisiin, mutta tunnetaan ainakin yksi hantavirus, joka tarttuu myös ihmisestä ihmiseen. Tällainen on Etelä-Amerikassa tavattu Andes-hantavirus.

Juuri tätä tappavaa virusta on löydetty Atlantin risteilyaluksella sairastuneista.

Euroopassa toisenlaisten hantavirusten vuoksi sairastuu joka vuosi tuhansia ihmisiä. Hantaviruksiin kuuluvaa Puumala-virusta tavataan Suomessa ja myös Keski-Euroopassa.

Ylivoimainen suurvalta

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus kertoo raportissaan, että kaksi maata erottuu hantavirusten esiintyvyyden suhteen muista.

Raportoiduista hantavirustapauksista 60,5 prosenttia on havaittu Suomessa ja Saksassa.

– Suomi on hantavirusten ylivoimainen suurvalta, määrittelee vuosikymmenet metsämyyriä tutkinut Heikki Henttonen.

Maailmassa on satoja erilaisia jyrsijöitä, ja ne kantavat erilaisia hantaviruksia.

Suomalaisten metsämyyrien levittämä Puumala-hantavirus ei tartu ihmisestä toiseen, eikä sen aiheuttama sairaus ole yleensä hengenvaarallinen.

Puumala-viruksen löysivät, eristivät ja nimesivät suomalaiset tutkijat vuonna 1980. Puumala-virustartunnan saaneista vain noin joka viides saa sellaisia oireita, joiden vuoksi hakeudutaan hoitoon.

Henttonen kohtasi Puumala-viruksen jo ennen kuin sillä oli nimeä.

Suurin osa piilossa

Henttonen teki 1970-luvulla pro gradu -tutkimustaan metsämyyristä, ja oli niiden kanssa myös paljon tekemisissä. Tuolloin hän sairastui ja oli kunnolla kipeä muutamia päiviä.

Vasta vuosia myöhemmin hoksattiin, että oireet olivat ilmiselvästi Puumala-viruksen aiheuttaman myyräkuumeen oireita.

Metsämyyrien levittämä Puumala-virus aiheuttaa vuosittain noin tuhat sellaista sairastumista, jotka päätyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteriin.

Valtaosa myyräkuumeista sairastetaan ilman oireita tai niin lievänä, ettei niistä tule merkintää minnekään.

Suomalaisista metsämyyristä valtaosa kantaa Puumala-virusta. Arvioiden mukaan jopa noin joka kymmenes suomalaisista on kohdannut Puumala-viruksen, mutta vain osa heistä on sairastanut oireellisen taudin.

Tieto viruksen kohtaamisesta voisi olla kiinnostava, sillä kerran viruksen kohdannut ei siitä enää sairastu. Omasta mahdollisesta immuniteetista kertovaa testiä ei ole yleisessä käytössä.

Klapeja ei kannata pilkkoa sisävajoissa, vaan ulkosalla. Vajassa säilytetyissä haloissa voi olla metsämyyrän käynnin jäljiltä Puumala-virusta, joka pöllyää ilmaan. Ulkona tartuntariski pienenee. JOEL MAISALMI

Turvallisesti kaupungissa

Suomessa on monin tavoin suotuisat elinolosuhteet metsämyyrille.

– Ne viihtyvät pusikoissa ja havumetsissä, joita meillä riittää, Henttonen kertoo.

Koska metsämyyriä on paljon, myös myyräkuumetta on paljon.

Kaupungeissa metsämyyrät eivät liiku, joten Henttosen mukaan vain kaupungissa liikuskelevan riski sairastua myyräkuumeeseen on häviävän pieni.

– Metsässä kävelemällä myyräkuumetta ei saa! Ulkoilua ei tarvitse vältellä, lisää THL:n erikoisasiantuntija Liina Voutilainen.

Voutilaisen mukaan myyräkuumetartunnan riskiryhmää ovat keski-iän ylittäneet, tupakoivat miehet, jotka asuvat maaseudulla tai joilla on maalla vapaa-ajan asunto.

Koska myyräkuumeen oireet puhkeavat usein vasta noin kolmen tai neljän viikon kuluttua altistuksesta, eniten myyräkuumetta raportoidaan alkutalvella ja talvella.

Vakaa virus

Koronapandemian aikana opimme, että tauteja aiheuttavat virukset voivat mutatoitua todella nopeasti.

– Hantavirukset ovat vakaita, ne eivät mutatoidu samalla tavalla kuin korona, Henttonen toteaa.

– Hantavirukset ovat pysyneet samoina vuosituhansia, vahvistaa virologian professori Olli Vapalahti.

Alankomaiden lipun alla purjehtiva MV Hondius -alus on Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksesta parhaillaan (6-5-2026) matkalla kohti Kanariansaaria eli kohti Eurooppaa.

Kolme matkustajaa, joilla epäillään hantavirustartuntaa, on evakuoitu alukselta. Heidät kuljetetaan hoitoon Alankomaihin.