Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puhui eduskunnalle työllisten määrän kehityksestä virheellisesti jo aiemmin keväällä.
Avaa kuvien katselu
Hallitus esitteli eduskunnalle keskiviikkona julkisen talouden suunnitelmaa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Eduskunta pui keskiviikkona velkaantumista, kun hallitus toi täysistunnon käsittelyyn tulevien vuosien taloudenpitoa koskevan julkisen talouden suunnitelman.
Hallitus joutui esittelemään eduskunnalle jälleen synkkiä valtiontalouden lukemia. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) löysi puheenvuorossaan myös ilon aiheita:
– Kaiken tämän synkistelyn keskellä, hyvät edustajat, Suomessa työllisten määrä on lähes sama kuin silloin, kun hallitus aloitti.
– Se kertoo minulle siitä, että Suomen talous on dynaaminen. Olemme nähneet aivan liikaa yt-neuvotteluita ja konkursseja, niin jonnekin koko ajan syntyy uusia työpaikkoja. Iloitaan siitä.
Pääministerin väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Todellisuudessa työllisten määrä on laskenut hallituskauden aikana.
Viimeisimmät luvut ovat saatavilla maaliskuulta, ja tuolloin työllisiä oli 64 000 vähemmän kuin kesäkuussa 2023, jolloin Orpon hallitus nimitettiin.
Kyse on kausitasoitetuista luvuista, joista on poistettu kausiluontoisten töiden tuoma vaihtelu. Esimerkiksi kesäisin työllisten määrä kohoaa voimakkaasti kesätöiden vuoksi.
Orpo puhui virheellisesti aiemmin myös kyselytunnilla
Orpo on aiemminkin puhunut eduskunnassa työllisyysluvuista epätarkasti.
Helmikuussa pääministeri väitti eduskunnan kyselytunnilla, että ”työllisten määrä on pysynyt aika vakiona läpi hallituskauden”. Tuolloin käytössä olivat työllisyysluvut vuodenvaihteen tienoolta, jolloin työllisiä oli noin 50 000 vähemmän kuin hallituskauden alussa.
Pienentynyttä työllisten määrää voi suhteuttaa hallituksen kautensa alussa ilmoittamaan tavoitteeseen. Sen mukaan tavoite on saada kauden aikana 100 000 uutta työllistä.
Nyt nähty työllisten määrän muutos 64 000:lla on miltei kaksi kolmasosaa hallituksen työllisyystavoitteesta, mutta laskusuuntaan.
Jos työllisten määrä olisikin 64 000 suurempi kuin hallituskauden alussa, voi arvioida, että hallitus puhuisi työllisten kasvusta hallituspolitiikan onnistumisena. Tällöin määrää tuskin ainakaan kuvattaisiin lähes samaksi kuin ennen.