Arto Satonen (kok.) oli poikkeuksellisen kauden työministerinä. Satonen laittoi toimeen pitkän listan kokoomuksen ja elinkeinoelämän etujärjestöjen kannattamia työmarkkinauudistuksia.
Lakihankkeiden luettelo on hengästyttävä: lakkorajoitukset, työntekijän irtisanomisen helpottaminen, lomautusilmoitusaikojen lyhentäminen, palkkaneuvotteluiden vientimalli, ansiosidonnaisen leikkaaminen, paikallisen sopimisen edistäminen, suojelutyölaki ja niin edelleen.
Monet hallituksen tekemistä muutoksista ovat olleet pitkään elinkeinoelämän etujärjestöjen vaatimuslistalla.
Satosen mukaan väitteet siitä, että kokoomus olisi ajanut vain yritysten määrittämiä uudistuksia, ovat vääriä.
– Monet niistä toki olivat EK:n kannattamia, mutta tämä väite on silti yksiselitteisesti väärä. Valmistautuessamme hallitusneuvotteluihin listallemme päätyi esimerkiksi vientivetoinen palkkamalli, jota yksikään etujärjestö ei ollut edes ottanut esille omassa lobbauksessaan, Satonen kirjoittaa torstaina julkaistussa kirjassaan Vääntäen ja linjaten.
Kirja kertoo Satosen kaudesta työministerinä, ja sen ovat kirjoittaneet Satonen ja ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Raine Tiessalo yhdessä.
Avaa kuvien katselu
Arto Satonen vetosi työmarkkinajärjestöihin, jotta ne löytäisivät yhteisen neuvottelumallin Suomeen. Seminaari järjestettin marraskuussa 2023. Kuva: Markku Pitkänen / Yle
Hallitusneuvotteluihin valmistautuva puolue kiinnitti erityistä huomiota työelämä- ja sosiaaliturvakysymyksiin. Se määritteli neljä keskeistä tavoitetta: työrauhan edistämisen, vientivetoisen palkkamallin, paikallisen sopimisen vahvistamisen ja työttömyysturvan uudistamisen.
Kokoomus kirjoitti tärkeimmät tavoitteensa pykälämuotoon jo ennen hallitustunnusteluita ja määritteli myös sen, mihin asti tavoitteissa voidaan peruuttaa.
Tehyn lakot syynä suojelutyölaille
Mielenkiintoista Satosen kirjassa ovat syyt, joiden takia kokoomus sanoo alkaneensa ajaa muutoksia työmarkkinoille. Esimerkiksi vientimallin nousi puolueen listalla korkealle kunta-alan palkkaratkaisun myötä vuonna 2022.
Kunta-alan ja hyvinvointialueiden työntekijät, kuten opettajat ja hoitajat, saivat neuvoteltua itselleen viisivuotisen palkkaohjelman, joka korotti heidän palkkojaan enemmän kuin vientialoilla.
– Halusimme puuttua tähän hallitusohjelmaneuvotteluihin valmistautuvassa työryhmässä. Erityisesti Ville Valkonen (kok.) korosti sitä, että sama virhe ei saa toistua, ja hän puhui useasti ”kynän ottamisesta pois Jaloselta”, millä hän viittasi silloiseen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjohtajaan Markku Jaloseen, Satonen kirjoittaa.
Palkkaratkaisu aiheutti närää erityisesti EK:ssa, joka kritisoi ratkaisua kalliiksi myös vientialoille. Julkisen sektorin ratkaisut korottavat välillisesti myös vientiyritysten kuluja.
Avaa kuvien katselu
Satonen sanoo pitäneensä yhteyttä palkansaajajärjestöihin kautensa aikana, vaikka he olivat erimieltä päätöksistä. Kuvassa Satosen lisäksi Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Kuva: Janne Körkkö / Yle
Hallituksen toinen iso muutos koski työrauhakysymyksiä, eli lakko-oikeuden rajaamista. Hallitus päätti rajoittaa poliittisten lakkojen kestoa 24 tuntiin ja tukilakkojen kohdentumista käynnissä olevaan työtaisteluun.
Satosen mukaan kokoomuksella ja hänellä oli tuoreena mielessä Keitele Groupin työehtoriita Teollisuusliiton kanssa vuosien 2021 ja 2022 vaihteessa, kun se halusi rajata tukilakkoja.
Teollisuusliiton mukaan kiista johtui siitä, ettei Keitele Group suostunut tekemään yrityskohtaista työehtosopimusta Teollisuusliiton kanssa ja se halusi sanella työehtoja.
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) tuki Teollisuusliittoa työehtoriidan aikana ja päätyi laittamaan kaikki satamat kiinni vuorokaudeksi työtaistelun tuoksinnassa.
– Mahdollisuus sulkea satamaliikenne missä tahansa riitatilanteessa oli suhteeton ase, ja juuri siksi se oli tehtävä vaarattomaksi, Satonen kirjoittaa.
Suojelutyötä koskeva lain taustalla olivat vuosien 2007 ja 2022 hoitajaliitto Tehyn lakot, jotka Satosen mukaan olivat uhata potilaiden terveyttä ja henkeä. Muiden liittojen kanssa vastaavia ongelmia ei ollut.
Suojelutyölain tarkoituksena on turvata yhteiskunnan kriittiset toiminnot myös työtaistelun aikana.
Paikallisen sopimisen ja työttömyysturvan uudistamisella kokoomus puolestaan tavoitteli työllistämisen helpottamista ja säästöjä julkiseen talouteen.
Satonen: Perussuomalaiset lukivat ohjelmaa kuin Raamattua
Isoimpien hallituspuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyö perustui Satosen mukaan heti alusta vaihtokauppaan.
Kun kokoomus sai läpi työelämä- ja sosiaaliturvauudistuksia, niin vastavuoroisesti kokoomuksen piti niellä perussuomalaisten maahanmuuttokirjauksia.
– Toki molemmilla puolueilla oli molemmissa asioissa rajansa, joiden yli ei voitu mennä.
Kokoomus ja perussuomalaiset kävivät jo ennen varsinaisia hallitusneuvotteluita tunnusteluita, joissa selvitettiin hallitusyhteistyön mahdollisuutta.
Satosen mukaan vaikeimmiksi kysymyksiksi nousivat jo tässä vaiheessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen ja paikallinen sopiminen.
Satosen mukaan perussuomalaisille ei käynyt ansiosidonnaisen keston leikkaaminen, vaikka hallitus päätyi lopulta porrastamaan sitä. Myös yleissitovuus oli perussuomalaisille kynnyskysymys.
Avaa kuvien katselu
Kokoomuksen hallitusneuvottelijat ottivat yhteiskuvia Säätytalossa. Arto Satonen keskittyi neuvotteluissa työelämäkysymyksiin. Kuva: Silja Viitala / Yle
Hallitusneuvottelut venyivät Säätytalossa lopulta 45-päiväisiksi, ja ne olivat itsenäisen Suomen historiassa toiseksi pisimmät. Satosen mukaan tämä kannatti, sillä hallitusohjelmasta saatiin yksityiskohtainen pumaska sovituista asioista.
– Tällä hallituspohjalla Orpon etenemistapa oli erityisen toimiva, koska perussuomalaiset on hallituskauden aikana lukenut hallitusohjelmaa kuin Raamattua.
Hallitusohjelmaan tuli lopulta yksityiskohtaiset kirjaukset lähes kaikista hallituksen toteuttamista työelämän muutoksista. Lähes kaikki työmarkkinoita koskevat uudistukset oli tarkoitus toteuttaa kahden ensimmäisen hallitusvuoden aikana.
Kannatusalho heitti kapuloita rattaisiin
Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti lain valmistelun työrauhakysymyksistä, koska se arvioitiin hallituksen piirissä kaikkein vaikeimmaksi.
Syynä oli se, että lainsäädännöllä rajattiin ammattiyhdistysliikkeen ytimessä olevaa lakko-oikeutta. Hallitus halusi rajoittaa erityisesti poliittisia lakkoja, tukilakkoja ja suojelutyön piirissä olevia työtaisteluita.
Päätökset aiheuttivat voimakkaan vastareaktion ammattiyhdistysliikkeessä, mutta ne vietiin sellaisenaan maaliin. Hallituksen rivit pysyivät lakoista huolimatta yhtenäisinä.
Satosen mukaan ongelmia syntyi vasta, kun puolueet kampanjoivat alue- ja kuntavaaleissa. Perussuomalaisten tulos romahti, ja se sai molemmissa vaaleissa hieman alle kahdeksan prosentin tuloksen.
– Perussuomalaiset ilmeisesti uskoivat mediassa laajalti esitettyä analyysiä siitä, että työelämäreformit olisivat olleet keskeinen syy heidän vaalitappiolleen.
Avaa kuvien katselu
Perussuomalaiset sai heikon tuloksen alue- ja kuntavaaleissa. Tämä Satosen mukaan vaikeutti hallitusyhteistyötä erityisesti työelämäkysymyksissä. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Satosen mukaan perussuomalaisten analyysi tilanteesta oli väärä. Perussuomalaisten kannatus kärsi heikon suhdanteen ja nollakasvun takia.
Tikunnokkaan nousi irtisanomista helpottava lakihanke, jota puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) alkoi arvostella puoluekokouspuheessaan kesällä 2025.
– Erityisen kritiikin Purra kohdisti ennen kuntavaaleja lausuntokierrokselle lähteneeseen uudistukseen henkilökohtaisen irtisanomisen helpottamisesta. Kiista liittyi siihen, pitäisikö lakitekstissä lukea sana ”alisuoriutuminen” irtisanomisen perusteena vai ei.
Satosen mukaan perussuomalaiset oli kuitannut lain jo ennen alue- ja kuntavaaleja. Hallituskumppani sai kuitenkin kammettua alisuoriutumisen pois laista ennen eduskuntakäsittelyä.
Perussuomalaisten kannatus alkoi toipua syksyllä 2025. Tämä Satosen mukaan helpotti jälleen hallitusyhteistyötä.
Hakeminen Kelan johtoon oli virhe
Arto Satonen haki Kelan pääjohtajan paikkaa keväällä 2025, jolloin hän oli vielä työministeri. Satonen kertoo nyt, että pääjohtajaksi hakeminen oli virhe.
– Jälkikäteen ajateltuna hakemuksen jättäminen oli minulta paha poliittinen virhe. En älynnyt ollenkaan, minkälaiseen pyöritykseen työnhaun vuoksi joutuisin ja minkälainen kohu asiasta nousisi.
Julkisuuteen nousi muun muassa Satosen lyhyt työhakemus, jossa hän lähinnä kertoi kiinnostuksestaan tehtävään, työstään työministerinä, verkostoistaan ja perehtyneisyydestä sosiaaliturvaa koskeviin asioihin.
Avaa kuvien katselu
Kelan pääjohtajavalinnassa vahvoilla olivat Elina Pylkkänen, Arto Satonen, Annika Saarikko ja Lasse Lehtonen. Lopulta kokoomuslaiset ja perussuomalaiset päätyivät valitsemaan tehtävään Lehtosen. Kuva: Silja Viitala / Yle, Juha Kivioja / Yle ja Antti Haanpää / Yle
– Hakemuksen jättöaika tuli vastaan nopeasti, ja olin jo valmistautumassa työmatkalle Vietnamiin ja Filippiineille. En ollut jättänyt ainuttakaan työhakemusta yli 20 vuoteen, ja ministerikiireiden keskellä kirjoitin nopeasti vain lyhyen hakemuksen.
Hän kiistää, että valinnassa olisi ollut kyse lehmänkaupasta perussuomalaisten kanssa. Perussuomalaiset eivät missään vaiheessa luvanneet äänestää häntä Kelan valtuustossa.
– Kun perussuomalaisten kannatus romahti kunta- ja aluevaaleissa, tajusin, ettei työnhakuni johda mihinkään. Vaaleista oli kulunut vain pari päivää, kun Riikka Purra ilmoitti, että perussuomalaisten Kela-valtuutetuilla on pääjohtajan valinnassa vapaat kädet.
Tämä tarkoitti Satosen mukaan sitä, etteivät hallituskumppanin kansanedustajat äänestäneet työministeriä, koska tämä oli ryvettynyt julkisuudessa.
Kelan pääjohtajan valinta päättyi rumasti – voiko poliittisista nimityksistä päästä eroon?
