Eilen10:22
Päivitettyeilen10:29
”Tämä on todellinen ’hyssyttelyselonteko’”, lausui vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela hallituksen eduskunnalle esittelemästä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivityksestä lähetekeskustelussa tiistaina. Kritiikissä on kyse Donald Trumpin Yhdysvalloissa aiheuttamasta muutoksesta, josta vedettävät johtopäätökset jäävät Koskelan mukaan vajaiksi.
”Siitä huolimatta, että selonteko tunnistaa Yhdysvaltojen politiikassa tapahtuneet muutokset sekä transatlanttisen toimintaympäristön ennakoimattomuuden ja koventuneen retoriikan, päätyy selonteko kuitenkin ennen kaikkea vakuuttelemaan, miten Suomen ja Yhdysvaltojen välit ovat läheisemmät kuin koskaan ja alleviivaamaan, miten hyödyllinen Suomi Yhdysvalloille pyrkii olemaan”, Koskela kuvaa.
Päivän politiikan aiheet kätevässä paketissa – Tilaa Uuden Suomen maksuton uutiskirje
”Nämä linjaukset on tehty kieli keskellä suuta, koska ei uskalleta sanoa ääneen sitä, minkä päivittäin luemme lehtien otsikoista: Yhdysvaltoihin ei voi enää luottaa.”
Koskelan sanoin Yhdysvaltain presidentti Trump on ennalta-arvaamaton johtaja, joka ajattelee vain omaa hyötyään.
”On aivan selvää, että meidän on jatkossa vähennettävä riippuvuuttamme Yhdysvalloista. Se edellyttää eurooppalaisen yhteistyön ja toimijuuden vahvistamista ja kykyä todeta ääneen, että Donald Trumpin toiminta on ylittänyt paitsi sopivuuden myös kansainvälisen lain rajat jo monta kertaa.”
Koskela huomauttaa muun muassa, että selonteon Iran-osiossa jätetään mainitsematta, että Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäys oli kansainvälisen oikeuden vastainen ja tapahtui liittolaisia konsultoimatta ja informoimatta.
”Grönlanti mainitaan selonteossa kerran ja silloinkin ohimennen sivulauseessa. Selonteon tulisi ilman muuta ottaa voimakkaammin kantaa Tanskan ja grönlantilaisten puolesta. Selonteossa todetaan, että Pohjoismaat ovat aiempaakin selvemmin Suomen kaikkein läheisimpiä yhteistyökumppaneita, mutta ei tuoda esiin, miten vakavia ovat uhkaukset, joita Trump on omalle liittolaiselleen esittänyt.”
Koskela.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela. Arkistokuva.
KUVA: Tiina Somerpuro
Valtonen: Muutoksista huolimatta tärkeä liittolainen, yhteistyö läheisempää kuin koskaan
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kuvasi esittelypuheenvuorossaan selonteon päivityksen sanomaa Yhdysvalloista seuraavalla tavalla.
”Poliittinen muutos Yhdysvalloissa asettaa liittolaiset uuteen tilanteeseen. Kovenevasta retoriikasta on kuitenkin pystyttävä erottamaan käytännön yhteistyö. Yhdysvallat säilyy Suomen tärkeänä liittolaisena. Vahvuutemme tunnetaan maassa, ja monin tavoin yhteistyömme on läheisempää kuin koskaan. Hyvä suhde mahdollistaa keskustelut myös asioista, joissa näkemyksemme eroavat.”
”Yhdysvaltojen ulkopoliittiset painopisteet ovat liikkeessä ja siten myös transatlanttinen toimintaympäristö muutoksessa. Suunnan on nyt oltava kohti vahvempaa Euroopan unionia ja eurooppalaisempaa Natoa. Tämä on jo pitkään ollut Suomen tavoite. Intresseissämme on pitää Yhdysvallat sitoutuneena Euroopan turvallisuuteen”, Valtonen jatkoi.
Selonteon peruslähtökohta on, että ”vuoden 2024 jälkeen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia”.
LUE TARKEMMIN:
USA:n toiminta pakotti Suomen uuteen linjaukseen – Näin Trumpin Yhdysvaltoja nyt arvioidaan ”Mitä pitäisi tehdä toisin?”
Koskelan kritiikki herätti jatkokeskustelua. Pääministeripuolue kokoomuksen Sofia Vikman toivoi, että kritiikin esittäjältä löytyisi myös ”konkreettinen vaihtoehto siitä, mitä itse asiassa Suomen turvaamiseksi nykyistä paremmin pitäisi tehdä toisin”.
”Mitä pitäisi tehdä toisin Suomen pitämiseksi paremmin turvassa kuin se nyt hallituksen linjalla on turvattu?” hän kysyi.
Koskelan mukaan häneltä löytyy vaihtoehtoja.
”Minulla on nyt esittää neljä: Ensimmäinen on se, että puolustetaan kansainvälistä oikeutta myös silloin kun sen rikkojana on Donald Trump. Toinen on se, että vaalitaan monenkeskisyyttä myös silloin kun suurvaltapolitiikka edellyttäisi aiemmin sitä, että siirrytään tällaiseen kahdenväliseen toimintaan. Kolmantena se, että puolustetaan ihmisoikeuksia kaikkialla ilman kaksoisstandardeja, myös silloin kun niitä rikkoo Israel, olipa kyseessä sitten Libanon tai Gaza. Ja neljäntenä ja viimeisenä tässä kohtaa on demokratian vahvistaminen ja autoritäärisyyden torjuminen sekä sisäpolitiikassa että ulkopolitiikassa. Nämä ovat kaikki asioita, jotka vaikuttavat myös meidän maamme turvallisuuteen”, Koskela listasi.
Koskela muistutti, että esimerkiksi Trumpin päätös poistaa Venäjältä öljypakotteita Iranin sodan yhteydessä ”pelasi suoraan [Vladimir] Putinin sotakassaan”.
”Eli näistä asioista puhuminen ei ole mitään turhaa paasaamista, vaan nämä ovat ihan sitä turvallisuuspolitiikankin kovaa ydintä.”
Kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz ilmoitti olevansa Koskelan linjoilla, mitä tulee Trumpiin.
”Ensin on valitettavasti hyvin pitkälle yhdyttävä edustaja Koskelan ja hänen puoluetoveriensa arvioihin Yhdysvaltain nykyhallinnosta ja presidentti Trumpista”, Zyskowicz aloitti puheenvuoronsa.
Huoli USA:n vetäytymisestä – ymmärsikö hallitus?
Oppositiopuolue vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen oli huolissaan siitä, onko hallitus ottanut selonteossaan riittävällä tavalla huomioon Trumpin Yhdysvaltain aikeet vetäytyä Euroopan puolustusyhteistyöstään ja vetää pois Euroopassa olevia joukkojaan.
”Samalla kun olemme lukeneet selontekoa ja sieltä muun muassa väitteen siitä, että Yhdysvallat ei ole vetäytymässä Euroopasta, niin olemme saaneet lukea uutisia, joiden mukaan Yhdysvallat on vetäytymässä Euroopasta ainakin siinä suhteessa, että se uhkaa vähentää joukkoja Saksassa. Alkuun puhuttiin 5 000 henkilöstä, sitten presidentti Trump sanoi, että puhutaan paljon suuremmasta määrästä”, Tynkkynen sanoi.
”Kun meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtotähtenä nyt tällä kaudella on arvopohjainen realismi, niin kysyn, ministeri Valtonen: Olemmeko todella realisteja sen suhteen, millä tolalla transatlanttinen yhteistyö nykyään on? Kuinka paljon Euroopan ja Suomen pitää vahvistaa omaa riippumattomuuttaan ja itsenäisyyttään?”
Kokoomuksen Vikmanin mukaan ”selonteossa todellakin on tunnistettu epävarmuudet liittyen Yhdysvaltoihin ja arvaamattomuus, mutta on kuitenkin kaksi eri asiaa”.
”Se, että Yhdysvallat vetää resursseja Euroopasta, on kehityskulku, joka on Trumpin kaudella kiihtynyt. Sanankäänteet ovat värikkäitä, mutta se on myös kehityskulku, joka meillä on ollut tiedossa ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja ja johon meidän on täytynyt varautua ja johon olemme varautuneet”, Vikman muotoili.
”Sitten toinen ja eri asia on se, vetäytyykö Yhdysvallat kokonaan sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen. Toivottavasti olemme samaa mieltä siitä, että kaikesta huolimatta Suomen etu on toimia sen puolesta, että Yhdysvallat sitoutuu transatlanttiseen yhteistyöhön ja Euroopan turvallisuuteen myös jatkossa.”
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen kommentoi myös pelkoja USA:n vetäytymisestä. Hän listasi keinoja, ”joilla Suomi tässä tilanteessa omaa ja meidän pohjoisten alueiden turvallisuutta voi vahvistaa” ja silti pitää yllä myös Yhdysvaltain tukea.
”Tärkeätä on näiden erikokoisten renkaiden vahvistaminen. Meillä on läheisimmän yhteistyön rinki Pohjoismaiden kanssa, sitten on Pohjoismaiden, Baltian ja Itämeren maiden kanssa, on JEF-yhteistyö, on Euroopan unionin ja Naton vahvempi linkitys sekä Naton ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistaminen. Kaikki nämä ovat niitä, joissa Suomen kannattaa hakea sitä laajempaa yhteistä rintamaa ja näkemystä ja samalla toimia oman turvallisuutensa puolesta”, Koskinen linjasi.
Selonteon päivitys lähetettiin ulkoasiainvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto.
LUE SEURAAVAKSI:
Suomalaisilla väärä luulo asuntolainasta, sanoo asiantuntija: ”Siinähän jää saamatta aivan valtavat tuotot”Eläkeläisten ”painajainen” tuli Suomeen – Esa Hemminki, 85, kapinoi ja aikoo lähettää laskun ministerilleSuomen terveydenhuollossa on täysin poikkeuksellinen ohituskaista, sanoo THL:n pääjohtaja – Ja siellä ”istutaan tyhjäkäynnillä”Asiantuntijat kertovat, miten 8–11 miljardin temppu tehdään – ”Suomi siirtyy uuteen aikakauteen”