Huijausta ei enää välttämättä erota huonosta suomesta.
Suomi siirtyi huhtikuussa ensisijaisesti sähköiseen viranomaisasiointiin. Näin otat turvallisesti käyttöön Suomi.fi-viestit – ja siirryt takaisin paperiseen viranomaispostiin.
Huijaukseen on nyt helppo haksahtaa. Kelan nimissä tehdyt huijaukset ovat viime viikkoina lisääntyneet merkittävästi. Huijausviestit käyttävät viranomaisviestinnälle tyypillistä sävyä ja rakennetta, mikä tekee niistä helposti uskottavia, Suomen Telemarkkinointiliitto ry kertoo.
Yksi liikkeellä oleva huijausviesti kuuluu:
– Hyvä asiakas, Olemme käsitelleet asianne 66152516 (20. huhtikuuta 2026). Virallinen vastaus on nyt saatavilla. Voit tarkastella vastausta Kela-verkkopalvelun ”Viestit ja asiakirjat” -osiossa.
Viestin lopussa mainitaan vielä:
– Turvallinen kirjautuminen edellyttää verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirukorttia.
Aidoissa viranomaisten lähettämissä viesteissä ei ole klikattavia linkkejä. Kuva: Suomen telemarkkinointiliitto ry
Viesti ohjaa vastaanottajan kirjautumaan linkin kautta ”palveluun”. Linkki vie kuitenkin tietojenkalastelusivulle. Telemarkkinointiliiton Kilpi-sovelluksen havaintojen mukaan vastaavia huijauksia esiintyy tällä hetkellä myös Omakannan ja Suomi.fi-palvelun nimissä.
Verohallinto varoittaa myös huijauksesta. Verottajan nimissä yritetään huijata asiakkaita antamaan esimerkiksi pankkitunnukset tai maksukortin tiedot. Huijausviestissä saatetaan luvata veronpalautuksia tai vaatia maksua erääntyneitä veroja varten.
Huijauksia on liikkeellä sähköpostitse ja tekstiviesteinä. Viesteissä lähettäjän osoite tai nimi on usein muokattu näyttämään luotettavalta.
Verottaja muistuttaa, että veroasiat tulisi tarkistaa aina OmaVerosta, jonne kirjaudutaan vero.fi:n kautta.
Laki sähköisen viranomaisviestinnän ensisijaisuudesta astui voimaan huhtikuun puolivälissä. Huijarit yrittävät aktiivisesti hyödyntää ilmiötä, josta useimmat ihmiset ovat kuulleet.
Viranomaisten lähettämät viestit eivät koskaan sisällä linkkejä.
Omakannan nimissä tehty huijaus saattaa mennä läpi, jos esimerkiksi reseptin uusiminen on ajankohtainen asia. Kuva: Kuvakaappaus / Ilta-Sanomat
Näissä viesteissä vastaanottajaa kehotetaan tarkistamaan kiireellinen ilmoitus tai päivittämään tietoja.
Omakanta-huijauksessa puolestaan kehotetaan tarkistamaan ”hoitosuositusten mukainen lääkemääräys”. Jos vastaanottaja odottaa reseptiä, huijaus saattaa hyvinkin mennä läpi.
Ålandsbankenin nimissä tehtävässä huijauksessa on mukana myös qr-koodi, jonka lukeminen vie tietojenkalastelusivuille. Kuva: Kuvakaappaus / Ilta-Sanomat
Telemarkkinointiliiton ja Ilta-Sanomien havaintojen perusteella liikkeellä on huijauksia lisäksi ainakin Elisan, LähiTapiolan ja Ålandsbankenin nimissä.
Huijausten suomen kieli on keskimäärin varsin hyvää.
– Huijauksissa pyritään ohjaamaan vastaanottaja toimimaan nopeasti ja ilman tarkistamista. Moni ajattelee, että huijausviestit tunnistaa helposti, mutta todellisuudessa ne muistuttavat yhä enemmän aitoa asiointia. Kun viesti näyttää tutulta ja liittyy arkeen, siihen reagoidaan herkemmin, Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n perustaja Arto Isokoski kertoo tiedotteessa.
Ulkomailta tulevat huijauspuhelut jatkuvat aktiivisina. Kilpi-sovelluksen havaintojen perusteella Saksa (+49) korostuu tällä hetkellä selvästi. Puheluita raportoidaan myös Norjasta (+47), Tanskasta (+45), Iso-Britanniasta (+44) ja Sveitsistä (+41).
Uusina tai aiemmin vähemmän esillä olleina maina nousevat viime viikoilta esiin Romania (+40), Kroatia (+385), Latvia (+371), Viro (+372), Liettua (+370), Unkari (+36), Malta (+356), Luxemburg (+352), Portugali (+351), Hollanti (+31), Kypros (+357) ja Kreikka (+30).
Huijauspuheluiden lisäksi suomalaisille tulee jatkuvasti myös muita ei-toivottuja yhteydenottoja. Näihin kuuluvat kotimaisten yritysten puhelinmyynti, lainatarjoukset sekä kasinomainokset, joita ei saa lain mukaan kohdistaa suomalaisille.
Huijauksia myös torjutaan aktiivisesti. Suomessa astui kuluvalla viikolla voimaan käytäntö, jossa tekstiviesti tulee tuntematon-nimiseltä lähettäjältä, jos sen lähettäjäorganisaatio ei ole rekisteröitynyt.
Verohallinto puolestaan kehottaa Nordean ja OP:n asiakkaita ottamaan käyttöön sähköisen suoraveloituksen. Tämä vähentää veromätkyhuijauksen mahdollisuuksia.