Kulottaminen on ollut aiemmin yleistä Björkön saarilla. Metsähallitus jatkaa perinnettä kulottamalla pieniä aloja vuosittain.

Kituliasta kanervikkoa ja kivikkoa Valassaarten saaristosta.

Avaa kuvien katselu

Valassaarilla on runsaasti puuttomia ja varvikkoisia alueita. (Kuvituskuva) Kuva: Antti Haavisto / Yle

Merenkurkun ulkosaaristossa Valassaarilla kulotetaan torstaina ja perjantaina nummea.

Metsähallituksen Luontopalvelut tekee kulotuksen yhdessä paikallisten lampureiden kanssa.

Tavoitteena on turvata uhanalainen nummiluontotyyppi ja sille tyypillinen lajisto, jotka ovat vaarassa hävitä umpeenkasvun vuoksi.

Valassaarilla on yli sata hehtaaria nummia, jotka ovat varvikkoisia ja puuttomia alueita. Niillä elää nummien elinympäristöön sopeutuneita hyönteisiä, hämähäkkejä ja lintuja.

Ilman hoitoa nummet peittyvät ensin katajapensaikkoon, ja tämän jälkeen puut alkavat kasvaa ja muodostuu metsää.

Savu voi näkyä kauas

Jokainen noin hehtaarin kokoinen kulotettava alue ympäröidään paloletkuilla ja reunat kastellaan ennen kulotusta, sen aikana ja sammutusvaiheessa.

Kulotusalueella on yhdestä kolmen päivän ajan jälkivartiointi tuulen voimakkuuden mukaan.

Kulotuksesta aiheutuva savu voi näkyä saaristossa kauas. Metsähallitus kehottaa alueella liikkuvia pysyttelemään turvallisuussyistä vähintään sadan metrin etäisyydellä kulotusalueista.

Vuosittaisia kulotuksia saarilla

Metsähallituksen hoitosuunnitelma kattaa noin neljäsosan Valassaarten nummista. Tarkoituksena on kulottaa yhdestä kuuteen hehtaarin aloja nummea Valassaarilla ja sen lähisaarilla vuosittain.

Suunnitelmallinen kulotus aloitettiin Valassaarilla viime keväänä, mutta alueella kulotetaan myös syksyisin.

Kulotuksen jälkeen maa näyttää mustalta vain hetken. Alue alkaa vihertää jo samana kesänä ja nummille tyypillinen kasvillisuus palautuu parissa vuodessa.

Kulotus on ollut aikoinaan yleinen tapa Björkön saaristossa. Sillä tavoiteltiin muun muassa suurempia marjasatoja ja lampaille parempia laitumia. Saarella laiduntaa nykyisin noin 150–200 lammasta.