Sdp:ssä ei kannata sittenkään vielä korkata samppanjapulloja vaalivoiton kunniaksi, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Sdp:n puheenjohtajaa Antti Lindtmania on pidetty jo pitkään pomminvarmana vaalivoittajana ja seuraavan hallituksen pääministerinä. Näin olen tehnyt itsekin.
Pieni varovaisuus olisi ehkä paikallaan, eikä niin pienikään.
Ensi kevään vaalivoittoa ei kannata vielä juhlia. Sen kertoo tuore torstaiaamun Ylen gallup.
Sdp johtaa yhä ylivoimaisesti puolueiden kisailua, ja on toki yhä todennäköisin vaalivoittaja. Mutta kannatus on mennyt lievää alamäkeä jo pitkään.
Nyt Sdp:n kannatus on 23,7 prosenttia. Viime syyskuussa se oli Ylen mittauksessa vielä 25,8 prosenttia.
Pudotusta on tullut syksystä 2,1 prosenttiyksikköä, ja suunta viettää alas.
Samaan aikaan myös pääministeri Petteri Orpon kokoomuksen kannatus on laskenut tasaisesti.
Kokoomuksen pohjakosketus lienee silti nähty, sillä edellismittauksesta kokoomuksen kannatus nousi 0,2 prosenttiyksikköä 17,6 prosenttiin.
Valtiovarainministeri Riikka Purran perussuomalaiset ja Antti Kaikkosen keskusta mittelevät neljännestä sijasta. Nyt Kaikkosen joukkue johtaa (14,2 %) Purran porukkaa (13,9 %) 0,3 prosenttiyksiköllä – persujen kannatus nousee, kepun laskee.
Gallupeissa Antti Lindtmanin Sdp on yhä ylivoimainen ykkönen, mutta vaaleihin mennessä puolueiden erot tasoittuvat voimakkaasti, ennustaa Timo Haapala kommentissaan. Kuva: Mika Ranta / HS
Minja Koskelan vasemmistoliittokin tulee lievästi alas (huhtikuussa 11,3 %, nyt 10,9 %), ja vastaavan pudotuksen ovat kuitanneet edukseen Sofia Virran vihreät (huhtikuussa 8,7 %, nyt 9,1 %), jotka kolkuttelevat vain vajaan kahden prosenttiyksikön päässä vasemmistoliitosta.
Asetelma on tämä: vihervasemmiston yhteiskannatus on 43,7 prosenttia, ja oikeistohallituksen 38,7.
Mutta totinen galluptaistelu alkaa vasta syksyllä. Silloin erottuvat jyvät akanoista.
Mutta mistä on siis kyse esimerkiksi orastavan epäilyksen varjon heittämisestä Sdp:n itsestään selvänä pidetyn menestyksen päälle?
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että Sdp:n linja tuntuu olevan hukassa. Ilta-Sanomien Erno Laisi kuvasi vappupuhekommentissaan oivallisesti, ettei Sdp:n talouslinjasta ”ota selvää erkkikään”.
Ei ota.
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että Sdp:n linja tuntuu olevan hukassa.
Lue lisää: Kommentti: Sdp:n talouspoliittisesta linjasta ei ota erkkikään selvää
Eikä oikein mistään muustakaan. Hallituksen ydinaselinjausten vastustaminenkaan tuskin kannatusta lisää.
Lindtman itse esiintyy korostetun varovaisesti. Mutta hallituksen onnettomien saavutusten toistuvien listausten lisäksi tarvittaisiin omaa näkemystä tulevan vaalikauden vaatimista toimista. Nyt sellainen loistaa poissaolollaan.
Samaan aikaan esimerkiksi varapuheenjohtajat Nasima Razmyar ja Matias Mäkynen kyseenalaistavat Lindtmanin linjaukset toistuvasti julkisuudessa.
Velkajarru, johon Sdp on Lindtman johdolla sitoutunut, on yksi esimerkki, mutta kapinalliset ovat vetäneet mattoa Lindtmanin ja puolueen uskottavuuden alta myös pienemmissä asioissa. Mäkynen kritisoi Lindtmanin linjaa esimerkiksi ilmoittaessaan, ettei aio pyrkiä jatkokaudelle Spd:n johtoon.
Oheistuotos on se, ettei Erkki, eikä varmaan Väinö tai Irmelikään siis tiedä, mitä Sdp tekisi, jos se valtaan pääsisi.
Ja miten voisikaan, kun Sdp ei näytä tietävän itsekään.
Sdp juhli vuosi sitten kunta- ja aluevaalien voittoa, mutta puolueen pinnan alla kuohuu, kun varapuheenjohtajat Nasima Razmyar ja Matias Mäkynen vetävät mattoa puheenjohtaja Antti Lindtmanin alta. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Tiistain stereotyypppinen eduskuntakeskustelu taloudesta ja huhtikuun kehysriihen tuloksista kertoi, missä mennään:
Ei mitään uutta auringon alla.
Oppositio haukkuu (syystä) hallituksen epäonnistuneen kaikissa talous- ja työllisyystavoitteissaan, ja Orpon ja Purran hallitus haukkuu (syystä) opposition vaihtoehtojen puutteesta.
Ensi vaalikauden talous- ja sopeutussäästöt ovat niin valtavia, että itse asiassa yksikään puolue ei osaa kunnolla kertoa, mitä pitäisi tehdä, vaikka vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki ovat sitoutuneet velkajarrun vaatimaan talous- ja sopeutuspolitiikkaan.
Mutta vaalien alla toivottaisiin paitsi realismia myös näkemystä siitä, millä kasvua saataisiin aikaan.
Löytyykö sellaista? Ei hyvältä näytä.
Lue lisää: Kommentti: Nyt kaivattaisiin poliittista johtajaa, joka ei pelkää vaaleja
Muuttuuko tilanne syksyllä, se jää nähtäväksi.
Siksi tämän hetken gallupeita kannattaa tutkia kyynisen varovaisesti.
Vaaleihin on vuosi aikaa, ja lopputulos saattaa olla se, että vaaleissa kolmen tai jopa neljän puolueen – Sdp, kokoomus, perussuomalaiset ja jopa keskusta – saattavat olla parin prosenttiyksikön sisällä toisistaan.
Esimerkiksi perussuomalaisten nykykannatuksen ei kannata antaa hämätä.
Puolue aloittanee syksyllä vaalitaistelun, jossa kärkiteemoiksi nostetaan maahanmuuton haittavaikutukset kustannuksineen sekä kuluttajien sähkön saatavuuden ja hinnan turvaaminen sähkösyöppöjen datakeskusten varalta. Resepti vaikuttaa toimivalta.
Kokoomuksella on puolestaan vaaliosaamista – ja rahaa.
Vuosi sitten keskusta uhosi Kaikkosen pääministeriydellä, mutta nyt on merkkejä, että puolueen kuntohuippu tuli liian aikaisin.
Mutta kävikö niin myös Sdp:lle?
Vuoden päästä vaalit on joka tapauksessa käyty, ja hallitusneuvotteluja aloitellaan.
Ei tarvitse olla ennustaja sanoakseen, että niistä tulee vaikeat. Hyvin vaikeat.