- Italian Pratossa toimiva pikamuotiteollisuus perustuu siirtolaistyöläisten hyväksikäyttöön.
- Työntekijät, kuten pakistanilainen Ali Hamza, tekevät töitä alipalkalla ilman kunnollisia sopimuksia.
- Pratossa tehtyjä vaatteita myydään myös Suomessa, ja jopa luksusbrändien epäillään käyttävän hikipajoja.
- Alaa vaivaa järjestäytynyt rikollisuus, eikä Made in Italy -merkki takaa tuotteen eettisyyttä.
Kaupungin laidalla sijaitsevalla teollisuusalueella on yllättävän valoisaa, vaikka aurinko on jo laskenut. Se johtuu satojen pikamuotiliikkeiden kirkkaista valoista.
Yhden liikkeen oven eteen on pystytetty teltta. Sen sisällä maahan ladotuilla patjoilla istuu ihmisiä, jotka juovat muovimukeista höyryävää teetä.
Heidän joukossaan on pakistanilainen Ali Hamza, 25. Hän ja muut teltassa olevat osoittavat mieltään jouduttuaan Italiassa sijaitsevan Praton pikamuotialan yrittäjien hyväksikäytön uhreiksi.
Videolla Ali Hamza kertoo työoloistaan Pratossa:
Pratossa tuotettuja vaatteita ja asusteita on myynnissä eri puolilla maailmaa, myös Suomessa.
Yle vieraili Pratossa selvittämässä Bypiaksen myymän huivin alkuperää. Uutisoimme maaliskuussa, että Helsingissä myyty huivi oli alun perin Pratossa sijaitsevasta halpistukusta.
Ali Hamza osoitti mieltään viereisellä tontilla sijaitsevan vaateyrityksen edessä. Ylellä ei ole tiedossa, että Bypiaksen myymiä huiveja olisi tehty epäinhimillisissä olosuhteissa.
Ylellä on kuitenkin tiedossa useita suomalaisia vaatealan yrityksiä, jotka myyvät Pratosta peräisin olevia tuotteita. Jopa huippumuotibrändien, kuten Pradan, Guccin ja Dolce & Gabbanan, epäillään tuottaneen vaatteitaan pratolaisissa hikipajoissa.
Avaa kuvien katselu
Ammattijärjestön lakkoon osallistui maaliskuussa useita kaltoinkohtelua Praton vaatealalla kokeneita. Kuva: Giorgio Casa / Yle
Kun Yle tapasi Ali Hamzan, hän oli vastikään saanut potkut tukkukaupasta. Hän oli raatanut yrityksen varastolla noin vuoden ajan seitsemän päivää viikossa neljän ja puolen euron tuntipalkalla.
Sen jälkeen Hamza on osoittanut mieltään Pratossa kuukausia. On todennäköistä, että kun luet tätä juttua, hän osallistuu mielenosoitukseen jossain päin paikkakuntaa, jotta työntekijöiden kohtelu vaatealalla muuttuisi.
Hyväksikäyttöä kiinalaisessa tukkuliikkeessä
Pikkukaupunki Praton vaateala nojaa Hamzan kaltaisiin ulkomaalaisiin työntekijöihin, jotka ovat tulleet Eurooppaan turvapaikanhakijoina tai työpaikasta unelmoiden.
Hamzan kohdalla hyväksikäyttö alkoi jo ennen Pratoa.
Yle ei ole voinut itsenäisesti varmentaa Hamzan kertomia asioita. Ammattijärjestön kanssa tehdyt haastattelut, ihmisoikeusjärjestöjen raportit sekä muiden kaltoinkohteltujen lausunnot kuitenkin tukevat hänen kertomaansa.
Hän kertoo Ylen haastattelussa, että tuli Pakistanista Romaniaan ruuankuljetuspalvelun pyöräkuskiksi työviisumin turvin. Hamzan mukaan työnantaja vaati häneltä suurta summaa provisiota, joten palkasta ei jäänyt käteen juuri mitään.
– En odottanut, että kohtaisin Euroopassa tällaista. Unelmani oli tulla kunnon töihin. Halusin seistä omilla jaloillani ja pystyä lähettämään rahaa perheelleni Pakistaniin, Hamza sanoo.
Hamza lähti kavereineen junalla Italiaan etsimään työtä. Isosta maasta varmasti löytyisi parempi työpaikka, hän ajatteli.
Avaa kuvien katselu
Ali Hamza työskenteli tällä pratolaisella teollisuusalueella vuoden ajan ilman työsopimusta. Kuva: Giorgio Casa / Yle
Pratoon saavuttuaan Hamza sai töitä vaatealan yrityksestä, jolla oli Praton teollisuusalueita useampia tukkuliikkeitä. Kiinalaisen pomon leivissä tehtiin työtä lähes kellon ympäri.
Parempia vaihtoehtoja ei ollut, joten Hamza aloitti työt. Varastolla hän pakkasi yrityksen Kiinassa sijaitsevalla tehtaalla valmistettuja vaatteita laatikoihin ja lähetti niitä asiakkaille esimerkiksi Britanniaan, Puolaan, Saksaan ja Yhdysvaltoihin.
– Myös Suomeen lähetimme vaatteita, hän sanoo.
Pratoa kutsutaan Italian Pikku-Kiinaksi
Praton alue tunnettiin pitkään laadukkaasta käsityöstään, ja moni luksusbrändi ostaa yhä tuotteita pratolaisilta alihankkijoilta. 1980-luvun lopulta alkaen Pratoon on muuttanut virallisesti yli 30 000 kiinalaista erityisesti Zheijangin maakunnasta.
He ovat luoneet kriisissä olevalle tekstiilialalle rinnakkaistodellisuuden: nopeasti tuotettavat, huonolaatuiset halpavaatteet.
Praton tekstiiliala on mantereen suurin: se tuottaa vuodessa noin neljä miljardia euroa. Kiinalaiset omistavat yli puolet sen noin 7000 tekstiilialan yrityksestä. Pikamuodin kasvava suosio maailmalla on entisestään vauhdittanut bisnestä.
Osa Praton kiinalaisista on silminnähden vaurastunut. Kaupungissa vastaan tulee silmiinpistävän paljon Teslan sähköautoja, joita kuljettavilla kolme–nelikymppisillä on kiinalaiset piirteet ja tyylikkäät vaatteet. Hienoja autoja näkyy parkissa tämän tästä myös teollisuusalueilla, joissa sijaitsee satoja kiinalaista halpamuotia myyviä liikkeitä.
Tehtaissa ja tukuissa raataville työntekijöille ei ole tarjolla luksusta: he ajavat töihin aamuvarhain polkupyörällä ja lähtevät myöhään illalla. Jotkut heistä jopa asuvat tehtaissa.
Avaa kuvien katselu
Praton keskustan laidalla sijaitsevassa kaupunginosassa lähes kaikki yritykset ovat kiinalaisia. Kuva: Giorgio Casa / Yle
– Ulkomaalaiset työntekijät tuottavat pienissä yrityksissä kiinalaisista kankaista vaatteita, pussittavat ja pakkaavat ne. Työntekijät tekevät töitä halvalla kellon ympäri, ilman työsopimuksia ja vapaapäiviä, kertoo Arturo Gambassi.
Gambassi työskentelee Sudd Cobas -nimisessä ammattijärjestössä. He ovat auttaneet vuodesta 2018 alueella tuhansia hyväksikäytön uhriksi joutuneita. Aiemmin vain harva työntekijä uskalsi valittaa työn olosuhteista Pratossa. Eritoten kiinalaisten työntekijöiden kohdalla hiljaisuus on ollut vaikea rikkoa, koska paikallisyhteisön paine on niin suuri.
Viime vuosina yhä useampi työntekijä on alkanut lakkoilla. Jotkut työnantajista ovat reagoineet siihen jopa väkivalloin. Gambassi muistaa, kuinka viime joulukuussa he saivat lasipulloista päähänsä, kun osoittivat mieltä teollisuusalueella. Toisella kertaa hyökkääjillä oli mukanaan nyrkkiraudat.
– Silloin moni meistä joutui sairaalaan, sanoo Gambassi.
Praton vaatealaa hallitsee mafia
Italian viranomaiset ovat tienneet Praton ongelmista pitkään. Poliisi on ratsannut vaatetehtaita vuosikymmeniä, ja jo vuonna 2013 seitsemän kiinalaista kuoli tulipalossa pratolaisessa tehtaassa, jossa he asuivat ja työskentelivät.
Alueen yrittäjien rikostuomiot ja työntekijöiden hyväksikäytöstä annetut sakot eivät ole riittäneet kitkemään ilmiötä. Usein yrittäjät avaavat uuden yrityksen ja rekisteröivät sen eri nimellä, ja meno jatkuu.
Avaa kuvien katselu
Praton vaatealalla on paljon pieniä yrityksiä. Kuvassa tehdasvarasto kaupungin laidalla. Kuva: Giorgio Casa / Yle
Myös Praton paikallispoliitikkoja ja poliiseja on syytetty vaatealan laittomien liiketoimien sallimisesta. Viime vuonna Praton pormestari Ilaria Bugetti erosi virastaan korruptiosyytteiden keskellä.
Vasta viime vuonna Italian mafianvastainen viranomainen tunnusti kiinalaisen järjestäytyneen rikollisuuden läsnäolon Pratossa. Alueella on tapahtunut tuhopolttoja ja toisinaan kiinalaiset yrittäjät ovat selvitelleet välejään verisesti. Viranomaisten mukaan kiinalainen mafia toimii yhdessä Italian rikollisjärjestöjen kanssa.
Italiassa valmistetusta tuotteesta kielivä Made in Italy -tuotemerkki on yksi maailman tunnetuimpia, ja se yhdistetään usein laatuun ja reiluun valmistustapaan. Viime marraskuussa milanolainen syyttäjä toi julkisuuteen viitteitä siitä, että myös 13 luksusmerkkiä kuten Gucci, Dolce & Gabbana, Versace ja Prada ostavat vaatteita orjatyötä teettäviltä alihankkijoilta Pratosta.
Ammattiyhdistyksen mukaan Made in Italy ei takaa eettisyyttä – eikä edes sitä, että tuote on valmistettu Italiassa.
Sudd Cobasin Arturo Gambassi kertoo, että he ovat auttaneet Pratossa sellaisia työntekijöitä, joiden 12 tunnin työpäiviin on kuulunut halpavaatteiden Made in China -tuotelapun korvaaminen Made in Italy -lapulla.
Videolla ammattijärjestön edustaja kertoo, mitä Made in Italy -tuotemerkin takaa todellisuudessa löytyy:
Pakistanilainen Ali Hamza olisi valmis menemään takaisin töihin kiinalaiselle yrittäjälle, mikäli tämä takaisi hänelle paremmat ehdot.
Hamza on löytänyt Praton suuresta pakistanilaisyhteisöstä kodin ja viihtyisi paikkakunnalla, jos työ olisi reilua.
Kuukausien pituisista mielenilmauksista huolimatta kiinalainen työnantaja ei ole pehmennyt. Hänen liikkeensä pyörivät entiseen malliin – halpatyövoimalla.
Kun olimme paikalla seuraamassa mielenosoitusta, liikkeen omistaja kaasutti pois paikalta Range Roverilla.
Oletko törmännyt Suomessa vaatteisiin, jotka on valmistettu Pratossa? Tai onko sinulla jokin muu juttuvinkki meille? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.