Helsinki teki keskiviikkoiltana historiallisen päätöksen hyväksyessään Kaivokadun suunnitelmat: autot poistuvat kadulta 2030-luvulla.
Päätös syntyi valtuustossa selkein ääniin 80–5. Ainoastaan perussuomalaiset (4) ja kristillisdemokraatit (1) äänestivät vastaan.
Myös kokoomus äänesti suunnitelmien puolesta, vaikka on perinteisesti ollut autoilun kannalla ja sen rajoittamista vastaan.
Jo keskiviikkoiltana puolueen riveistä kuultiin nurinaa, vaikka kaikki kokoomuksessa äänestivät suunnitelmien puolesta.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Matias Pajula totesi valtuustossa pitämässään ryhmäpuheenvuorossa, että on selvää, että kaupunkistrategia on puolueiden yhteinen kompromissi.
– Kaikkia kirjaukset eivät ole tismalleen sellaisia, millaisia ne olisivat, jos kokoomus saisi yksin päättää, Pajula totesi puheenvuorossaan.
Nyt Pajula puolustelee Helsingin Uutisille ulostuloaan.
– Olemme pitäneet tärkeänä, että avaamme helsinkiläisille, mistä tässä on kysymys. Tämä ei ole yksittäinen päätös, vaan kokonaisuus. Olemme parhaimpamme mukaan yrittäneet avata näitä asioita.
Helsingin Uutiset kysyi Pajulalta, miksi kokoomus äänesti silti suunnitelmien puolesta ja mikä sai puolueen silti tyytyväiseksi ehdotukseen?
Tosiasia on, että kokoomuksella ei keskiviikkona ollut edes vaihtoehtoa äänestää vastaan.
Kaivokadun muutokset neuvoteltiin jo viime vuonna puolueiden hyväksymään kaupunkistrategiaan. Kaupunkistrategia määrittää suuntaviivat siihen, mihin suuntaan Helsinkiä kehitetään seuraavan valtuustokauden eli neljän vuoden aikana.
Perussuomalaiset ovat vastustaneet Kaivokadun sulkemista autoliikenteeltä, joten valtuuston äänestyksessä he äänestivät johdonmukaisesti kaavan hyväksymistä vastaan.
Vaikka Kaivokadun päätös oli kokoomukselle epämieluinen, tyhjätaskuksi se ei jäänyt. Kaupunkistrategiassa leivottiin aikanaan poliittiset lehmänkaupat.
Kokoomus hävisi Kaivokadun, mutta sai kaupunkistrategiaan kolme itselleen tärkeää hanketta: satamatunnelin, huoltotunnelin ja sen, että Esplanadit säilyvät kaksikaistaisina.
– Tästä on lopulta kysymys. Tässä toteutetaan kokonaisuutta, joka kokoomuksen näkökulmasta on ihan hyvä. Kyseessä on poliittinen kompromissi. Jokainen voi katsoa valtuuston penkkikarttaa ja sitä, mitkä voimasuhteet valtuustossa ovat, Pajula toteaa.
Helsingin valtuustossa kokoomuksella ja SDP:llä on molemmilla 21 paikkaa. Vihreillä on 16 ja Vasemmistoliitolla 15 paikkaa. Perussuomalaisilla on neljä, RKP:llä neljä, keskustalla on kaksi sekä kristillisillä ja Liike Nytillä molemmilla yhdet paikat.
Pajula puhuukin poliittisesta kompromissista.
– Löysimme yhteisen kompromissin siitä, että tätä kokonaisuutta kehitetään ottaen huomioon myös satamatunneli.
– Kokoomuksen näkökulmasta on tärkeää, että Esplanadit palautettiin kaksikaistaisiksi ja sellaisina ne myös pysyvät. Sen lisäksi huoltotunnelin käytettävyyttä vahvistetaan sekä myös parkkihalleja sen molemmissa päissä.
Pajula muistuttaa, että strategiaan linjattiin, että Helsingin keskusta tulee olla savutettavissa kaikilla kulkuvälineillä, myös autoilla.
Kaivokadun uuden ilmeen havainnekuvia. Masu Planning
HU:n juttuun kommentoineista lukijoista suuri osa vastustaa autoilijoiden häätämistä Rautatieaseman edustalta ja arvostelee myös kokoomusta autoilijoiden häätämisestä.
– Hävettää ja harmittaa se, että kokoomuskin on nykyään aivan viherpiipertäjien lumossa, eräs toteaa.
Pajula sanoo olevansa lopulta tyytyväinen valtuuston ratkaisuun.
– Mikään puolue ei voi politiikassa tehdä yksin asioita. Kaivokatua ei pidä tarkastella irrallisena kysymyksenä, vaan osana Helsingin ydinkeskustan laajempaa liikennesuunnitelmaa.
Periaatteellinen päätös Kaivokadun muutoksista tehtiin itse asiassa jo viime valtuustokaudella, vuonna 2024.
Silloin toteutettiin ydinkeskustan liikennesuunnitelma, johon sisältyi kaikki ydinkeskustan isot liikennesuunnitelmat: satamatunneli, Esplanadit, Kaivokatu ja huoltotunneli.
Kokoomus hävisi tuolloin sekä lautakunnassa että kaupunginhallituksessa yhdellä äänellä äänestyksen suunnitelmista, jotka pitivät sisällään myös Kaivokadun muuttamisen joukkoliikennekaduksi.
Rautatieaseman edusta Kaivokadulla on muuttunut 2030-luvulla kävelykeskustaksi. Jatkossa sitä pitkin kulkevat vain kävelijät, pyöräilijät ja ratikat.
Liikenne ohjataan kaksikaistaisille Esplanadeille sekä huoltotunneliin, jonka käyttöä laajennetaan. Myös satamatunnelia edistetään.
2030-luvulla Kaivokatu on muuttunut kävelykeskustaksi. Havainnekuva. Masu Planning
Myös kokoomuksen Maarit Vierunen avautui Facebook-sivuillaan keskiviikkoiltana päätöksestä ja painotti keskustan elinvoimaisuuden tärkeyttä.
– Elinvoimaa ei kyllä valitettavasti helpoteta sillä, että autoilua hankaloitetaan entisestään. Kaivokadun sulkeminen autoilulta ei ollut meille kokoomuslaisille helppo kompromissi. Tämän kompromissin avulla varmistamme kuitenkin sen, että Esplanadit säilyvät jatkossa kaksisuuntaisina eikä viime kesän hullutuksiin kaistakikkailuineen ei enää lähdetä.
Vierunen pitää tärkeänä, että Kaivokadun uudistuksessa huomioidaan yritysten ja helsinkiläisten tarpeet ja toiveet.
– Meillä ei ole varaa antaa kaupunkikulttuurin jäädä autoilun ideologisen vastustamisen alle, hän kirjoitti.
Vierunen toimii myös Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan apulaispormestarina.
Myös poliitikkokonkari Matti Niiranen (kok.) teki ulostulon Facebookissa, jossa hän kertoi olevansa huolissaan palveluiden kaikkoamisesta ydinkeskustasta.
– Pelkään pahoin, että liikenteen sumppuuntumisen myötä yhä useampi erikoisliike siirtyy toisaalle ja keskusta muuttaa muotoaan, varmaankin ravintola- ja viihdekeskuksen suuntaan. Toimistotkin valuvat toisaalle, Niiranen totesi.