Säästötarve | Vasemmistoliiton mukaan Suomi voi neuvotella EU:lta helpotuksia sopeutusvaatimuksiin. Valtiovarainministeriö pitää sitä epätodennäköisenä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Lue tiivistelmä
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela väittää, että seuraava hallitus voi neuvotella EU:lta helpotuksia Suomen sopeutusvaatimuksiin.
Valtiovarainministeriön EU-sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson pitää helpotuksia epätodennäköisinä, sillä komissio suhtautuu kansallisiin poikkeuksiin nihkeästi.
Koskelan mukaan seuraavan hallituksen pitää joka tapauksessa yrittää. Hänen mukaansa vasemmistoliitto ei sitoudu Suomen taloudelle haitallisiin sopeutuksiin.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mukaan seuraava hallitus voi neuvotella EU:lta helpotuksia Suomelle tuleviin kireisiin julkisen talouden sopeutusvaatimuksiin.
Koskela otti asiaan kantaa sosiaalisessa mediassa keskiviikkona. Viime viikolla julkaistussa Helsingin Sanomien artikkelissa nimettömänä esiintynyt toisen puolueen edustaja sanoi, ettei Koskelan toive EU:n kanssa neuvoteltavista joustoista ole realistinen.
Kuka on oikeassa?
Vasemmistoliitto on vedonnut EU:n kanssa käytäviin neuvotteluihin, kun puolue on perustellut haluttomuuttaan ottaa kantaa ensi vaalikauden leikkaus- tai veronkiristystarpeen suuruuteen.
Vasemmistoliitto on jättäytynyt ulos muiden eduskuntapuolueiden sopimasta velkajarrusta, mutta sanonut sitoutuvansa EU:n taloussääntöihin. Ne tuovat tuoreimman arvion mukaan Suomelle noin kahdeksan miljardin euron sopeutusvaatimuksen ensi kaudella.
Koskelan mukaan lukua ei kuitenkaan voi lyödä lukkoon ennen eduskuntavaaleja, koska EU:n kanssa käydään vaalien jälkeen neuvottelut mahdollisista joustoista Suomelle tuleviin vaatimuksiin.
Keskiviikon päivityksessään Koskela viittasi muun muassa puolustusmenojen kasvuun liittyvään poikkeushelpotukseen, jonka hän uskoo jatkuvan myös vuoden 2028 jälkeen.
HS kysyi valtiovarainministeriön EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päälliköltä Marketta Henrikssonilta, pitävätkö Koskelan sosiaalisen median päivityksen väitteet paikkansa.
Koskela: ”Ensinnäkin, komission kanssa neuvotellut joustot eivät ole mikään ’vasemmistoliiton ottama kanta’. Se on asia, joka tapahtuu silloin, kun hallitus on vaalien jälkeen muodostettu.”
Henriksson kommentoi: ”Mitään tällaisia sääntömääräisiä uuden hallituksen ja komission välisiä neuvotteluja ei järjestelmään kuulu. Komission kanssa käydään virkamiestasolla teknistä vuoropuhelua. Tietysti uusi hallitus voi halutessaan yrittää käydä komission kanssa poliittisen tason keskustelua jonkinlaisesta kansallisesta poikkeuksesta, mutta komissio suhtautuu sellaisiin hyvin nihkeästi.”
Koskela: ”Ei ole myöskään mikään ’vasemmistoliiton kanta’, että lopullista lukemaa ei ennen vaaleja tiedetä. Pidän esimerkiksi erittäin todennäköisenä, että puolustuspoikkeuslauseketta jatketaan vuoden 2028 jälkeen.”
Henriksson kommentoi: ”Tällä hetkellä puolustuspoikkeuslausekkeen jatkaminen ei ole keskusteluissa. Sen jatkaminen voi olla mahdollista, mutta on mahdotonta tietää, millainen uusi poikkeuslauseke olisi. Ja on myös vaikea sanoa, että jos poikkeuslauseketta päätettäisiin jatkaa, olisiko se tiedossa vielä kesällä 2027.”
Koskela: ”Vasemmistoliitto ei ole esittänyt EU-sääntöjen ’uudelleen neuvottelua’, vaan puhunut neuvottelusta, joka seuraavalla hallituksella on joka tapauksessa edessä. Kuten onkin, ja mistä syystä myös Orpon hallitus onnistui aikanaan neuvottelemaan edellä mainittuja joustoja.”
Henriksson kommentoi: ”Puolustusmenoihin liittyvää poikkeusta ei saatu neuvottelemalla. Komissio kehotti kaikkia jäsenmaita hakemaan poikkeusta, ja Suomikin sen sai. Sitä ennen, lokakuussa 2024, haimme kansallista poikkeuslauseketta, mutta emme sitä saaneet. Myöskään muut maat eivät ole sellaisia saaneet. Ylipäätään mitään neuvottelua hallituksen ja komission välillä ei automaattisesti ole edessä.”
Koskela sanoo HS:lle, että hänen mielestään seuraavan hallituksen pitää ehdottomasti yrittää neuvotella EU:lta helpotusta suuriin sopeutusvaatimuksiin.
”Vasemmistoliitto ei voi sitoutua sellaisiin sopeutuksiin, jotka ovat Suomen taloudelle haitallisia”, hän sanoo.
Koskelan mielestä Suomen pitää jatkuvasti yrittää esimerkiksi muuttaa tulkintaa siitä, että asuntorakentamisen korkotukilainat lasketaan Suomen julkiseen velkaan.
”Ja vaikka Suomi ei saisi EU:lta kansallisia joustoja sopeutusvaatimuksiin, seuraava hallitus joka tapauksessa vastaa siitä, miten vaatimuksia tulkintaan ja millaista politiikkaa niiden täyttämiseksi tehdään.”