Saija Lentonen kertoo historiastaan huumeiden parissa Kodin Kuvalehden haastattelussa.
Saija Lentonen kuvattuna vuonna 2008. ESA PYYSALO
Entinen näyttelijä Saija Lentonen, 49, kertoo Kodin Kuvalehden haastattelussa avoimesti omasta huumetaustastaan.
Lentonen työskentelee nykyään Diakonissalaitoksen katutyöntekijänä ja kohtaa Helsingissä päivittäin päihdeongelmista kärsiviä. Lentonen tuntee heitä kohtaan myötätuntoa, mutta ei sääli.
– Näytän, että kuulen ja näen heidät. Oma menneisyyteni huumeiden käyttäjänä auttaa minua auttamaan muita.
Lentosen lapsuudenkodissa puhuttiin huumeista kielteiseen sävyyn. Käyttö alkoi 18–19-vuotiaana, kun Lentonen meni teknobileisiin ja otti ekstaasia.
– Olin impulsiivinen ja elämyshakuinen. Kokeilin huumeita uteliaisuudesta. Sinä iltana minulla oli paras olo ikinä. Koin itseni vapaaksi. Olin yhteydessä muihin, kaikki oli hetken kaunista, hän kertoo lehdelle.
Lentonen halusi lisää tuota oloa ja alkoi vähitellen käyttää amfetamiinia. Käyttö tuntui viattomilta kokeiluilta.
Kun 20-vuotiaana opinnot Teatterikorkeakoulussa alkoivat, haki Lentonen paikkaansa piireissä ”päättömällä juhlimisella”. Huumeiden vaikutuksen alaisena ulkopuolisuuden tunne katosi.
Saija Lentonen muistetaan muun muassa Sooloilua-elokuvasta. Kuva vuodelta 2008. HANNA IMMONEN
Lentonen jäi 27-vuotiaana työttömäksi ja hän alkoi kirjoittaa omakohtaista romaania. Pohtiessaan elämäänsä romaania varten hän ymmärsi, että ei halua elää näin. Hän raitistui pikkuhiljaa, repsahduksiakin tuli. Lentonen kertoo, että kesti kymmenen vuotta, että mieliteot huumeiden käyttöön loppuivat.
Pari vuotta elämänmuutospäätöksensä jälkeen hän sai pääroolin Sooloilua-elokuvasta.
Lisäksi Lentonen muistetaan muun muassa Kuutamolla-elokuvasta, Ex-onnelliset- sekä Salatut elämät -sarjoista. Hänet nähtiin Salkkareissa Sara Polvijärven näyttelijänä.
Lentonen avasi aiemmin työtään ja taustaansa myös Ylen MOT-dokumentissa Et sä voi kuolla.
– Koen, että pystyn hyödyntämään kaikkea aikaisempaa osaamistani. Kyllä minulla on kosketuspintaa tähän maailmaan ja näihin ilmiöihin omasta historiastani ja nuoruudestani, Lentonen sanoi dokumentissa.