Moni vastaaja kuvasi hoitoihin hakeutumista henkisesti raskaaksi ja epäselväksi.
Kyselyyn vastaajat kokivat, että tahattomalla lapsettomuudella on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Kuva: Vesa Moilanen / IS
Vain joka neljäs tahatonta lapsettomuutta kokenut hakeutui hoitoon Merck Oy:n selvityksessä.
Selvitys tehtiin yhteistyössä Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n kanssa. Kyselyyn vastasi 500 tahatonta lapsettomuutta viimeisen viiden vuoden aikana kohdannutta henkilöä, joista 24 prosenttia oli hakeutunut hedelmöityshoitoihin.
Hoidon esteitä olivat kyselyn mukaan kustannukset, jonka mainitsi lähes puolet vastaajista, pitkiksi koetut jonotusajat ja julkisen sektorin tiukat hoitokriteerit. Kyselyyn vastaajat kokivat myös, että hedelmöityshoitojen saatavuudessa oli alueellista eriarvoisuutta.
Myös tiedonpuute viivästytti hedelmöityshoitoon hakeutumista. Osa nuorista vastaajista ajatteli esimerkiksi hedelmöityshoitojen olevan hyödyllisempiä myöhemmässä vaiheessa, vaikka todellisuudessa hedelmällisyys laskee nopeasti iän myötä.
Moni vastaaja kuvasi hoitoihin hakeutumista henkisesti raskaaksi ja epäselväksi, erityisesti alkuvaiheessa.
– Lasta toivovat viivyttelevät hoitoihin hakeutumista erilaisista esteistä johtuen. Erityisesti ikään, painoon ja mielenterveyteen liittyvät kriteerit herättävät kysymyksiä, ja epätietoisuus voi estää hoitoihin hakeutumista, Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio sanoo tiedotteessa.
Kyselyyn vastaajat kokivat, että tahattomalla lapsettomuudella on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Yli puolet kyselyyn vastanneista naisista ja yli kolmannes miehistä kertoi tahattoman lapsettomuuden vaikuttaneen henkiseen hyvinvointiinsa. Iso osa vastaajista kertoi kokemuksen vaikuttavan myös sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
Korkeakoulutetut ja yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevat kertoivat kyselyssä hakeutuneensa hoitoihin muita useammin. Pääkaupunkiseudulla hoitoihin hakeuduttiin suhteellisesti enemmän kuin pienillä paikkakunnilla.