Näyttää siltä, etteivät hyvinvointialueet pysty noudattamaan lakia säästöjen takia. Herää kysymys, miksi se sallitaan, kirjoittaa toimittaja Henna Korkala.
Avaa kuvien katselu
Avi on todennut Pohteen rikkovan lakia useamman kerran: esimerkiksi vanhusten hoidossa, lastensuojelussa, omaishoidossa ja sosiaalityössä. Arkistokuva. Kuva: Paulus Markkula / Yle
7.5. 20:47•Päivitetty 7.5. 21:33
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on käynyt oikeustaistelua kehitysvammaisten lasten perheitä vastaan – ja hävinnyt valtaosan tapauksista.
Tapaukset nostavat esiin kysymyksen siitä, pystyvätkö hyvinvointialueet noudattamaan lakia säästöpaineissaan.
Lyhykäisyydessään kyse on siitä, että Pohde on vienyt perheitä oikeuteen, koska hyvinvointialueen mielestä sen ei tarvitse järjestää maksutonta aamu- ja iltapäivähoitoa vammaisille lapsille.
Nyt oikeus on todennut, että suurimmassa osassa tapauksia tarvitsee.
Yle on seurannut kiistaa jo pitkään. Ensimmäisen kerran Yle uutisoi hyvinvointialueen suunnitelmista muuttaa vammaisten lasten maksutonta hoitoa vuonna 2023.
Sen jälkeen esillä on ollut muun muassa oululaisen äidin Eija Hevosmaan taistelu Pohdetta vastaan.
Pohde on kiistänyt, että maksuttoman hoidon epäämisen syynä olisivat säästöt, mutta esimerkiksi vammaisasioihin perehtynyt lakimies Jukka Kumpuvuori pitää syinä vammaisvihaa ja säästämistä.
Avaa kuvien katselu
Eija Hevosmaa on yksi Pohteen kanssa oikeutta käyneistä. Hän voitti Pohteen vuosi sitten maaliskuussa hallinto-oikeudessa. Kuva: Janne Körkkö / Yle
Kumpuvuoren mukaan palvelujen karsiminen on usein toimiva taktiikka, sillä suurin osa ei osaa tai jaksa valittaa kielteisestä päätöksestä. Näin näyttää käyneen myös Pohteen alueella.
Kiistassa maksuttomasta vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoidossa on hyvinvointialueen mukaan kyse lain tulkinnasta. Pohde tulkitsee lakia niin, että kyseinen hoito kuuluu järjestää perusopetuslain, ei kehitysvammalain mukaisesti.
Jos näin olisi, hoito voisi olla maksullista.
Pohteen vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Marja Salo on todennut aiemmin Ylelle, että vammaisten lasten vanhempien pitäisi maksaa palvelusta kuten muidenkin perheiden.
Nyt Pohteelta kerrotaan, että oikeuden päätökset ovat asiakaskohtaisia eikä niitä voi yleistää koskemaan kaikkia vammaisia lapsia. Lisäksi vammaislaki on muuttunut viime vuonna, ja Pohteen mielestä sen tulkinta on linjassa uuden lain kanssa.
Hyvinvointialueet etsivät säästöjä harmaalta alueelta
Sosiaali- ja terveysministeriö on kertonut, että hyvinvointialueet ovat pulassa palvelujen järjestämisen kanssa kovien säästöjen takia. Hyvinvointialueet ovat jopa kysyneet ministeriöltä, että mitä lakia olisi vähiten haitallista rikkoa.
Avi on todennut Pohteen rikkovan lakia useita kertoja: esimerkiksi vanhusten hoidossa, lastensuojelussa, omaishoidossa ja sosiaalityössä.
Oulussa on myös uutisoitu tapauksesta, jossa osassa neuvoloita ei järjestetä lain vaatimia lääkärintarkastuksia kahdeksan kuukauden ikäisille vauvoille säästöjen takia.
Näin ei tietenkään pitäisi voida tehdä. Miksi näin sitten kuitenkin tehdään?
Hyvinvointialueita aiemmin valvoneet avit ovat huomauttaneet laittomuuksista aktiivisesti.
Toistaiseksi monet laittomuuksista näyttävät jatkuneen vuosia viranomaisten puuttumisesta huolimatta, yhtenä esimerkkinä sosiaalihuollon päätöksenteossa käytetyt aso-ryhmät.
Ihmettelen, miksi toistuva lain rikkominen on ennemmin sääntö kuin poikkeus.