Yksityisyydensuoja | Esitys etenee seuraavaksi hallintovaliokunnan käsiteltäväksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelemä esitys koskee sote-palveluiden tuottajia laajasti. Kuva: Laura Talvitie / Aamulehti
7.5. 22:51
Lue tiivistelmä
Eduskunnan sote-valiokunnan lääkärikansanedustajat kritisoivat poliisilain muutosta, joka laajentaisi poliisin oikeutta saada terveystietoja.
Kansanedustaja Ville Väyrynen kokoomuksesta sanoo, että luottamukselliseen potilas-lääkäri-suhteeseen puuttuminen on iso asia.
Lakimuutos laskisi tietojen luovutuskynnyksen 6 vuoden vankeusrangaistuksesta 2 vuoteen ja koskisi laajasti sote-palveluiden tuottajia.
Esitys etenee seuraavaksi hallintovaliokunnan käsiteltäväksi.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli torstaina poliisilain muutosta, joka laajentaisi poliisin oikeutta saada tietoja sote-palveluita käyttäneistä henkilöistä rikosta epäiltäessä.
Lakimuutosta on perusteltu sillä, että sen ansiosta poliisin olisi helpompi ratkaista rikoksia. HS:n haastattelemat sote-valiokunnan lääkärijäsenet kuitenkin suhtautuvat siihen varsin kriittisesti.
”Luottamukselliseen potilas–lääkäri-suhteeseen meneminen on iso asia, ja esityksen kohdalla heräsi huoli siitä, onko ymmärretty miten herkällä alueella liikutaan”, sanoo Ville Väyrynen (kok).
Valiokunnan lausunnossa painotetaan, että lakimuutoksen vaikutuksia hoito- ja asiakassuhteiden luottamuksellisuuteen sekä palveluihin hakeutumiseen tulee seurata.
Päivi Räsäsen (kd) mukaan salassapitovelvollisuus ja tietojen luovuttamattomuus on lääkäreillä ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla selkäytimessä.
”Monet terveydenhuollon tahot ovat olleet huolissaan siitä, miten yksiköissä tiedetään selkeästi, missä tilanteissa tietoja saa antaa ja missä ei”, Räsänen sanoo.
Valiokunnan lausunnossa todetaan, että tietojen nykyistä matalammalla kynnyksellä luovuttamisen rikostorjunnalliset hyödyt eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa ihmiset eivät enää uskalla hakeutua hoitoon.
Aki Lindén (sd) huomauttaa, että tietojen saamista helpottava esitys koskee sote-palveluiden tuottajia laajasti aina sairaaloista fysioterapeutteihin ja tietyissä tilanteissa apteekkeihin.
”Tietojen siirtyminen terveydenhuollon organisaatioista niiden ulkopuolelle lisääntyy lain myötä”, hän sanoo.
Hallituksen joulukuussa esittämä muutos velvoittaa sote-henkilökuntaa luovuttamaan poliisille tiedot henkilön läsnäolosta esimerkiksi sairaalassa tapauksissa, joissa epäillään rikosta, jonka lievin rangaistus on kaksi vuotta vankeutta.
Lakimuutoksessa esitetään, että tiedot pitäisi luovuttaa myös joissakin merkittävästi lievemmissä tapauksissa, kuten liikenneturvallisuuden vaarantamista epäiltäessä.
Nykyään rangaistusminimi tietojen luovuttamiseen on kuusi vuotta vankeutta.
Sote-valiokunnan varapuheenjohtajan Mia Laihon (kok) mukaan tietojen luovuttamiseen oikeuttavan rikoksen vakavuustaso vaatii tarkentamista. Tällä hetkellä raja on lakiehdotuksessa ”aika matalalla”.
”Lisäksi lakiuudistus velvoittaa poliisia harkitsemaan tarkkaan, milloin tietojen pyytäminen on perusteltua suhteessa epäiltyyn rikokseen”, Laiho sanoo.
Aki Lindénin mukaan poliisi on kritisoinut kuuden vuoden vankeuden rajaa poliisien työn vaikeuttamisesta.
”Mutta tässä pitääkin punnita, kumpi on tärkeämpää: poliisin työn helpottaminen vai se, että yleinen luottamus terveydenhuoltoon säilyy?”
Lääkäriliitto, sosiaalialan ammattiliitto Talentia ja Hus ottivat huhtikuussa yhdessä kantaa lakiesitystä vastaan.
”Potilaalla ja asiakkaalla on oltava oikeus luottaa siihen, että hänen arkaluontoiset tietonsa pysyvät salassa, ja että hän voi hakeutua hoitoon turvallisesti ja luottamuksellisesti kaikissa tilanteissa sitä tarvitessaan”, Lääkäriliiton, Talentian ja Husin kannanotossa linjataan.
Laiho sanoo ymmärtävänsä huolen ja pitävänsä tärkeänä sitä, että kansalainen uskaltaa jatkossakin kääntyä sote-palveluiden puoleen.
Väyrynen korostaa, että mitään ”kyttäyslakia” ei olla tekemässä: tietopyynnöt tulevat aina poliisin aloitteesta, eikä ketään velvoiteta tai kannusteta ilmiantamaan tietynlaisia potilaita.
Kritiikistä huolimatta valiokunta pitää lausunnossaan esityksen tavoitetta rikosten torjunnan edistämisestä tärkeänä.
Esitys etenee seuraavaksi hallintovaliokunnan käsiteltäväksi.