Puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo Ylellä, että Yhdysvaltain Donald Trumpin retoriikka ja hetki, jolla hän päätöksen toi julkisuuteen, oli poikkeuksellinen.
– Rauhanajan joukkojen vähennykset oli odotettavissa. Mutta se, että se tapahtui tällä retoriikalla ja Hormuzinsalmen yhteydessä, se on poikkeuksellista. Mutta siihen en ota kantaa, että mistä se johtui, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoi. Kuva: Matti Pietola / HS
7.5. 22:55
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi sunnuntaina, että Yhdysvallat aikoo vähentää Saksasta joukkoja merkittävästi enemmän kuin on aiemmin ilmoitettu. Päätös koskee Saksan osalta noin 5 000 sotilasta.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi Ylen A-Talkissa, että asia on Trumpin käsissä ja kyseessä on ”aika pieni siirto”, jos näin tapahtuu.
– Ensimmäisellä kaudella Trumpilla oli kovat puheet ja lopulta joukkojen määrä lisääntyi Euroopassa, Häkkänen aloitti ja lisäsi, että Trumpin toisella kaudella aika on myös toisenlainen.
– Mutta se sanoitus, millä tämä tuli ja hetki, oli vähän poikkeuksellinen. Mutta kyllä siihen pitää varautua. Tästä olemme käyneet keskustelua puolustusministerikollegoiden kanssa, Häkkänen sanoi.
Häkkäseltä kysyttiin Trumpin motiivista päätökselle.
– Rauhanajan joukkojen vähennykset oli odotettavissa. Mutta se, että se tapahtui tällä retoriikalla ja Hormuzinsalmen yhteydessä, se on poikkeuksellista. Mutta siihen en ota kantaa, että mistä se johtui.
Mikä se motiivi oli?
– Motiivi on varmaan se, että Saksassa on eniten näitä joukkoja. En lähde spekuloimaan tässä tilanteessa.
Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma puolestaan totesi, että isossa kuvassa 5 000 sotilasta ei ole ratkaiseva määrä, mutta kuitenkin ”ihan merkittävä läsnäolo”. Hänen mukaansa puhutaan suurin piirtein siitä määrästä, jonka Yhdysvallat lisäsi Eurooppaan Ukrainan sodan aikana.
– Se on poliittinen signaali, Trump kovistelee ja käyttää tällaisia retorisia keinoja, Aunesluoma sanoi.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä kuvasi Trumpin päätöstä ”näpäytykseksi”.
Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) lisäsi, että kyseessä on jatkumo Trumpin hallinnon aikana.
– Trump itse ja sotaministeri Pete Hegseth ovat eri lausunnoissa väheksyneet eurooppalaisten kykyä puolustaa Eurooppaa ja väheksyneet Yhdysvaltain sitoumusta Euroopan suuntaan. Jatkossa nämä antavat sellaisen signaalin, että pidän isompana ongelmana sitä, että jos Yhdysvallat ei ole sitoutunut puolustuskykyjen turvaamiseen Euroopalle, meillä on vajeita.
Tämä vahvistaa Niinistön mukaan Venäjän eskalaatiouhkaa.
Trump uhkasi joukkojen vetämisellä jo aiemmin tällä viikolla sen jälkeen, kun Saksan liittokansleri Friedrich Merz oli todennut, että Iran nöyryyttää Yhdysvaltoja rauhanneuvotteluissa.
Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier on ollut työvierailulla Suomessa torstaina. Steinmeieriltä ja tasavallan presidentti Alexander Stubbilta kysyttiin Presidentinlinnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, uskovatko he, että Yhdysvallat tulee apuun, jos Venäjä hyökkää Nato-maahan.
Steinmeier ei vastannut suoraan kysymykseen.
– Voin vain suositella, että vahvistamme itseämme niin nopeasti kuin mahdollista, hän sanoi.
Stubb oli Steinmeieriä suorapuheisempi.
– En näe, että Yhdysvaltojen ydinsateenvarjo olisi katoamassa mihinkään, Stubb sanoi.
Hän kertoi käyneensä Yhdysvaltain hallinnon kanssa keskusteluja, eikä kyse ole vetäytymisestä Euroopasta vaan vastuun siirtämisestä.
– Loppujen lopuksi, kun on kyse kriittisestä tilanteesta ja Yhdysvallat haluaa suojella itseään vaikkapa Venäjän taktisilta ydinaseilta, jotka on sijoitettu 100 kilometrin päähän Suomen rajasta, en epäile hetkeäkään, etteikö Yhdysvallat tulisi apuun, Stubb sanoi.