Kevään tullen luonto alkaa herätä talvesta ja kukoistaa myös osana kaupunkia. Turussa sijaitsevat maamme vanhimmat puistot, ja lisäksi merellinen saaristo sekä rannikkoseudun vehmaat maat ovat luoneet ainutlaatuisen ympäristön Suomen vanhimman kaupungin muodostumiselle.
Turusta kuitenkin puuttuvat Euroopassa tavalliset puistokadut kuten esplanadit sekä bulevardit. Turku tarvitsee enemmän Aurajoen rannan kaltaista eurooppalaista puistorakentamista. Onhan vahvuusalueillaan pelaaminen lähtökohtaisesti viisasta.
Puistojen keväinen vihertyminen tuo iloa kaupunkilaisille. Ihmisen riippuvuus luonnosta on sanomattakin selvää. Turun kaupunkisuunnittelussa vehreys on ollut keskeinen osa jo pitkään, ja suomalainen puutarha- ja puuistutuskulttuuri onkin levinnyt Turusta muualle Suomeen. Suurten puistojen, kuten Kupittaan ja Mannerheimin puiston, lisäksi Turussa on panostettu mikroilmastoihin jo satoja vuosia ennen niiden tieteellisten hyötyjen ymmärtämistä. Nyt näitä ollaan kuitenkin jostain täysin merkillisestä syystä pyyhkimässä pois täydennysrakentamisen tieltä. Sentään jotain historiallista säästyy. Erinomainen ja valtakunnallisesti tunnettu esimerkki tästä on Vanhan Suurtorin puistoalueet sekä Puolalanpuisto.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
On kuitenkin muistettava, että jos lehdet eivät koristele puita monine väreineen vaaleanpunaisesta vihreään ja aina keltaiseen sekä punaruskeaan asti, tai jos oksien päällä ei lepää kaunis lumikerros, näyttävät puut ankeilta risuilta. Turusta puuttuvat viihtyisät puistokadut. Lisäksi kaupungin puistoista on poistettu ankkalampia ja ne on korvattu leikkipuistoilla, jotka palvelevat lähinnä pieniä lapsia. Kaupungin ytimeen kätkeytyvä puisto ankkalammella, jota ympäröi monimuotoinen luonto, toisi mielenrauhaa ja viihtyvyyttä kaikenikäisille.
Akseli Jalonen
Kirjoittaja on TS Nuoret -toimituksen toimittaja.