Eilen19:30
Logistiikka-ala, Huoltovarmuuskeskus ja Puolustusvoimat ovat harjoitelleet logistiikan toimintaa poikkeusolojen skenaariossa, Huoltovarmuuskeskus tiedottaa. KETJU26-varautumisharjoitus kokosi huhtikuun lopussa yhteen lähes sata viranomaista ja logistiikka-alan yritysten edustajaa.
Harjoitus perustui Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) huhtikuussa julkaisemaan skenaarioon ”Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ja huoltovarmuus”. Skenaario kuvaa kuvitteellista tilannetta, jossa Suomi joutuu sotilaallisen voimankäytön kohteeksi.
Päivän politiikan aiheet kätevässä paketissa – Tilaa Uuden Suomen maksuton uutiskirje
HVK korostaa raportissaan, että skenaario ei ole ennuste eikä ”kuvaa todennäköisintä tulevaisuutta, vaan yhtä kuvitteellista kehityskulkua”.
Tällainen on HVK:n kylmäävä skenaario
Skenaariossa sota Ukrainassa on vaiennut aselepoon. Venäjä on kasvattanut asevoimiensa kokoa 1,5 miljoonaan, ja sotilaallinen voima Suomen rajan läheisyydessä on kasvanut merkittävästi. Venäjä kohdistaa Suomeen voimakasta poliittista painostusta sekä laajaa vakoilua ja kyber- sekä hybridivaikuttamista.
Sotaan varautuvan, Natoon liittyneen Suomen Venäjä esittää avoimesti sotilaallisena uhkana Venäjän kansalliselle turvallisuudelle, skenaariopaperissa kuvataan. Samaan aikaan Venäjä järjestää isoja sotaharjoituksia, joissa operoitavat alueet ulottuvat Ahvenanmaan läheisyyteen.
Kun tunnistuslennon kohteena ollut venäläinen hävittäjä putoaa maahan, Venäjä syyttää tapahtuneesta Suomea ja Natoa, skenaario jatkuu. Jännitteiden kiristyessä Suomessa todetaan poikkeusolot maahan kohdistuvan vakavan ulkoisen uhan perusteella, mikä mahdollistaa valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöönoton. Venäjällä Suomen varautumistoimet ja poikkeusolojen toteaminen uutisoidaan Naton suunnitelmaksi aggressioksi ja sotilasoperaation käynnistämiseksi Venäjää vastaan.
Kuusi päivää poikkeusolojen julistamisen jälkeen Venäjä aloittaa erikoisoperaatioksi kutsumansa sotilaallisen voiman käytön Suomea vastaan.
”Operaatio alkaa sabotaaseilla (ml. merkittävissä asemissa oleviin kohdistuvilla salamurhaiskuilla) sekä laajamittaisella ohjus- ja drooni-iskuilla. Iskussa vaurioituu muun muassa Suomen öljyjalostamo, Inkoossa sijaitseva kaasuterminaali, Etelä-Suomen satamia, merkittävä määrä kantaverkon infrastruktuuria kuten päämuuntajia, teleliikenteen kriittisiä kohteita, keskeistä tie-, rautatie ja siltaverkostoa, Kehä III:n varrella sijaitsevia logistiikkakeskittymiä sekä useita kemianteollisuuden tuotantolaitoksia. Samanaikaisesti ensimmäisten iskujen kanssa toteutetaan isku useita kriittisiä datakeskuksia kohtaan”, skenaariossa hahmotellaan sotatoimien alusta.
Voimankäyttö massiivista, yhteiskunta repeilee muttei lamaudu
Heti ensihetkistä lähtien kriittiset yritykset ovat keskeisiä vaikuttamisen kohteita sekä mukana myös tilanteen korjaamisessa, Huoltovarmuuskeskuksen skenaariopaperissa todetaan. Kohteina Suomessa ovat sotilaskohteiden lisäksi huoltovarmuuden kannalta kriittiset rakenteet ja toiminnot, kuten energiainfrastruktuuri ja liikennetoiminnot.
”Voimankäyttö on todella massiivista ja iskut näyttäisivät olevan tarkkaan strategisesti kohdennettuja yhteiskunnan toimintakyvyn ja huoltovarmuuden kannalta kriittisimpiin kohteisiin. Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen yhteistoiminnassa julkisten sekä yksityisten toimijoiden kanssa muodostuu erittäin tärkeäksi. Iskuja pystytään merkittävästi myös torjumaan ja fyysiset vauriot ovat paikallisia, eikä iskuilla pystytä lamauttamaan koko yhteiskunnan kannalta tärkeitä järjestelmiä”, skenaariossa kuvataan.
Vaikutukset näkyvät kuitenkin laajalti yhteiskunnassa, jota piinaavat sähkö- ja lämpökatkot, vedenjakelun häiriöt, tietoliikenneyhteyksien pätkiminen, polttoaineiden jakelun häiriöt, säännöstely ja maan sisäiset muuttoliikkeet ja evakuoinnit. Itämeren ja erityisesti Suomenlahden kaupallinen merenkulku häiriintyy skenaarion kuvaamassa tilanteessa vakavasti.
Puolustusliitto Naton 5. artiklan kriteerit täyttyvät. Skenaariossa Ruotsi ja muut lähialueen valtiot tarjoavat Suomelle laajaa siviili- ja sotilaallista tukea mahdollisuuksiensa mukaan, mutta pyrkivät samalla välttämään joutumista suoran sotilaallisen voimankäytön kohteeksi.
Skenaariossa ”Venäjä ei saavuta sabotaaseilla ja rajatuilla sotilaallisilla operaatioilla ja kaukovaikuttamisella tavoitteitaan”, mikä johtaa konfliktin eskalaatioon ja laajamittaiseen sotaan, joka pitkittyy kulutussodaksi.
”Harjoitus osoitti, miten laaja-alaisesti kriisi vaikuttaisi yhteiskuntaan”
KETJU26-harjoituksessa osallistujat kävivät läpi skenaarion mukaisia tapahtumakulkuja ja tarkastelivat, miten liikenneyhteydet sovitetaan mahdollisimman toimiviksi niin maassa, merellä kuin ilmassa. Harjoituksessa huomioitiin myös isäntämaatuen (Host Nation Support, HNS) antaminen Suomeen saapuville ja Suomessa toimiville liittolaisjoukoille.
”Harjoitus osoitti, miten laaja-alaisesti kriisi vaikuttaisi yhteiskuntaan. Kriisin eri vaiheissa tarvittaisiin viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten tiivistä yhteistyötä. Harjoituksessa korostui myös se, että organisaatioiden on pidettävä huolta omista työntekijöistään, jotta yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä”, sanoo HVK:n johtava varautumisasiantuntija Katriina Viljanen tiedotteessa.
Logistiikkaketjut ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa: yhden osa-alueen häiriö heijastuu nopeasti koko järjestelmään. Osallistujat arvioivat muun muassa resurssien riittävyyttä, priorisointia, polttoainehuollon jatkuvuutta sekä sitä, miten tilannekuva ja tiedonvaihto saadaan pidettyä yhtenäisenä viranomaisten ja yritysten välillä. Tiedotteen mukaan ”kriittiset riippuvuudet tunnistettiin, ja kehittämiskohteille laadittiin suunnitelmat”.
”Tällaiset harjoitukset ja keskustelut ovat erittäin tärkeitä. Sotilaallinen liikenne ja kuljetukset rullaavat samoilla väylillä ja rakenteilla siviililogistiikan kanssa. Siksi yhteistyö merellä, satamissa, lentokentillä ja raide- ja maantieliikenteen solmukohdissa on välttämätöntä”, toteaa everstiluutnantti Tamio Salminen Puolustusvoimien Pääesikunnan logistiikkaosastolta.
”Varautuminen on tekoja. Harjoituksen suurin anti oli avoin keskustelu ja se, että viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteistyöllä löydettiin ratkaisuja esiin nousseisiin haasteisiin”, Salminen sanoo.
Toista kertaa pidetty varautumisharjoitus järjestettiin yhteistyössä Puolustusvoimien ja Huoltovarmuusorganisaation logistiikkasektorin ja Polttonestepoolin kanssa. Logistiikkasektoriin kuuluvat Ilmakuljetus-, Maakuljetus-, Vesikuljetus- ja Satamapooli. Varautumis- ja valmiusharjoitukset ovat normaalia huoltovarmuustoimintaa, ja harjoitus on rahoitettu HVK:n Logistiikka 2030 -ohjelmasta, Huoltovarmuuskeskus kertoo.
LUE SEURAAVAKSI:
Suomen terveydenhuollossa on täysin poikkeuksellinen ohituskaista, sanoo THL:n pääjohtaja – Ja siellä ”istutaan tyhjäkäynnillä”Asiantuntijat kertovat, miten 8–11 miljardin temppu tehdään – ”Suomi siirtyy uuteen aikakauteen”Suomalaisilla väärä luulo asuntolainasta, sanoo asiantuntija: ”Siinähän jää saamatta aivan valtavat tuotot”THL:n pääjohtaja laukoi suorat sanat – Professori pöyristyi, tutkijan mukaan ”Salmisen malli” jopa pahentaisi Suomen tilannetta