Sataman liepeillä asuvat pääsevät ihmettelemään helsinkiläisten uutta lämmitysratkaisua.
Aurinko paistaa, kimalainen pörrää ja linnut laulavat. Päällystämättömälle tielle juoksee sisilisko, joka vetää täyskäännöksen ihmisten liikkeet huomatessaan.
Olemme Loviisan Valkossa sataman vieressä. Ilmassa on alkukesän tuntua.
Mutta kun sopivasta suunnalta tuulee, on ilmassa jotain muutakin. Tömäkkä haju pistää nenään ja tuntuu silmissä asti. Haju on vieras, eikä sitä voi oikein verrata mihinkään tuttuun tuoksuun.
Ensinuuhkaisulla haju ei tunnu pahalta, mutta pidemmän oleskelun jälkeen siihen alkaa tympiintyä.
Ja kun tuuli kääntyy, on tiukka haju poissa.
Kolme suurta kekoa cashewpähkinänkuoria hämmästyttää Loviisassa. Kuva: Seppo Kärki / IS
Näistä kuorista tulee ensi talvena lämpöä helsinkiläisille. Kuva: Seppo Kärki / IS
Loviisan satamaan ilmestyi vapun alla valtaisa määrä cashewpähkinän kuoria Norsunluurannikolta. Erikoinen odööri on hyvin todennäköisesti peräisin niistä. Kuorilla lämmitetään ensi talvena Helsinkiä, kirjoitti Helsingin Sanomat aiemmin tällä viikolla.
Ja lisää on tulossa, sillä satamassa olleen V Due -aluksen kyydistä kauhottiin pähkinänkuoria vielä torstaipäivänä.
Sataman toimitusjohtajan Tiina Vepsäläisen mukaan lastin purku on yhä kesken. Myöhemmin kuorien päälle laitetaan suoja – Vepsäläisen käsityksen mukaan siksi, että tavaran laatu säilyy hyvänä.
Helenin mukaan tarkoitus on, että cashewpähkinän kuorista tulee osa Vuosaaren lämpövoimalan polttoainevalikoimaa.
Pähkinänkuorten tuomista toiselta puolelta maapalloa on arvosteltu epäekologiseksi. Helenin mukaan kuoret ovat elintarviketeollisuuden sivuvirta, joka saadaan nyt hyötykäyttöön sen sijaan, että ne jäisivät maatumaan tai kompostoitaisiin.
Kuoret tuottavat lämpöä lähes kaksi kertaa tehokkaammin kuin metsätalouden sivutuotteena syntyvä puuhake.
Lupa- ja valvontavirasto on ollut Loviisan satamaan yhteydessä pähkinänkuorierästä.
– Kysyttiin lisätietoa lastityypistä. Kerroin, että kyseessä on irtotavaratuote, luonnontuote eikä sitä ole luokiteltu vaaralliseksi, toimitusjohtaja Vepsäläinen tiivistää.
Sataman ympäristölupa on tällä hetkellä Lupa- ja valvontaviraston käsittelyssä. Vepsäläisen mukaan kyse on luvasta, jota satama on itse hakenut ja tehnyt hakemukseen muutoksia. Lisäksi satamasta kanneltiin kesällä 2024.
– Nämä kaikki ratkaistaan samassa menettelyssä, eli sieltä on yksi asia tulossa ulos.
Sataman läheisyydessä asuvat naapurit Keijo Silvander ja Ahti Airaksinen eivät ole haistaneet pähkinänkuorten saapumista.
Airaksinen ajattelee, ettei pähkinänkuorista ole haittaa, jos haju ei leviä.
– Tietysti mehän tarvitsemme liikennettä, se on hyvä asia. Mutta miksei haisevia viedä stadiin saman tien, kyllä siellä on laituripaikkoja yhtä hyvin kuin täällä. Kyllä ne sinne mahtuu, vaikka stadilaiset ei tykkää, jos snäfi tulee nenään, Airaksinen viittaa hajuun.
– Toivottavasti sinne ei tulisi tavaraa, joka on kyläläisille riesaksi, Silvander ajattelee.
Ahti Airaksinen. Kuva: Seppo Kärki / IS
Keijo Silvander. Kuva: Seppo Kärki / IS
Molemmat naapurukset ovat asuneet Valkossa vuosikymmeniä. Satamasta on ollut naapurustossa haittaa vasta viime vuosina.
Miehet muistavat elävästi kesän 2024, kun satamaan saapui jätepaaleja Italiasta. Niissä oli mukana käsittelemätöntä ruokajätettä.
Pian alueella haisi ”yrjö” ja kärpäsiä oli vietävästi.
– Silloin ei oikein viitsinyt olla ulkona, ja grillaus jäi koko kesältä. Kärpäsiä oli leivän ja pihvin päällä, se oli järjetöntä, Silvander kertoo.
– Hakkasin sinä kesänä kolme vai neljä sähköllä toimivaa kärpäslätkää rikki.
Silvanderin mukaan kärpäset eivät näyttäneet tavan suomalaisilta kärpäsiltä.
– Me sanottiin, että ne olivat italiaanoja. Ne olivat hiukan pidempiä ja hemmetin nopeita.
Satama kuitenkin selvitti kärpäsongelmaa.
Torstaina lasti oli vielä purettavana. Kuva: Seppo Kärki / IS
Sen mukaan ilmiö johtui laajasta hyönteisvaelluksesta, joka ulottui havaintojen perusteella koko Suomen etelärannikolle. Toimitusjohtaja Vepsäläisen mukaan kärpäsiä ei satamassa ollut eivätkä ne sieltä tulleet.
Vepsäläisen mukaan hajuhaittaa tuli, koska tavaran tilaaja ei voinut ottaa tavaraa vastaan eikä sitä ollut lupa siirtää muualle. Käsittelemätön ruokajäte jymähti satamaan.
– Tästä aiheutui silloin todella harmittavasti hajuhaittaa, ja sen tapauksen jälkeen välittömästi satama kielsi kyseisen jätejakeen toimittamisen sataman kautta.
Vepsäläisen mukaan cashewpähkinöiden kuorista ei pitäisi olla paikallisille haittaa, vaikka kuori on myrkyllinen. Jotkut ovat pohtineet, voiko kuorista liueta ympäristöön myrkkyjä.
– Tavaranomistajan toimittaman käyttöturvallisuustiedotteen mukaan tuotetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi.