Iltalehti kertoi torstaina käsiinsä saamasta kokoomuksen tavoiteohjelmaehdotuksesta.
Siinä pääministeripuolue esittää muun muassa suurta mullistusta kunnille ja lyö pöytään jatkotavoitteet tällä kaudella toteutetuille työelämäuudistuksille.
Iltalehden haastattelemat keskustan varapuheenjohtaja Tuomas Kettunen ja SDP:n kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly eivät ole vakuuttuneita kokoomuksen kaavailemista muutoksista kuntiin.
– Tässä haiskahtaa Virkkusen kuntakartta vuodelta 2011, sanoo Kettunen.
Tuolloinen kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) julkisti kuntauudistuksen tavoitteena ”luontaisiin työssäkäyntialueisiin” perustuvat suurkunnat. Silloisilla, sittemmin toteutumattomilla nuoteilla kuntien määrä olisi saattanut pudota jopa alle sataan.
Mistään tällaisesta ei kuitenkaan tuoreella kokoomuspaperilla puhuta, vaikka oppositiosta näin halutaan asiaa tulkita.
Kokoomuksen tavoiteohjelmaesityksessä katsotaan kuitenkin, että Suomen kuntakenttä on nykyisellään liian hajanainen eikä osa kunnista kykene hoitamaan järjestämisvastuullaan olevia palveluja. Kuntien roolien vahvistamiseksi kuntarakenteen on kehityttävä joko kuntien yhdistymisen ja määrän vähenemisen kautta tai tehtävien eriyttämisellä kuntien välillä.
Kokoomuksen visiossa ydinkunnat järjestäisivät enemmän lakisääteisiä tehtäviä ja ottaisivat laajan järjestämisvastuun palveluista. Muut kunnat voisivat jatkaa lähikuntina kevyemmillä tehtävillä ja järjestämisvastuilla.
Kokoomus sanoo haluavansa kannustaa kuntia vapaaehtoisiin ja järkeviin kuntaliitoksiin. Se loisi kannustinjärjestelmän vapaaehtoisille liitoksille.
Kettunen: Yhdistymisestä on oltava idea
Kettusen mielestä kokoomuksen toiminta-ajatus kunnissa lähtee siitä, että kyse on mekaanista palveluiden tuottamista mutta kuntien yhteisöllisyys unohtuu.
Vaikka kokoomus puhuu vapaaehtoisten kuntaliitosten puolesta, Kettunen kritisoi kokoomuksen nykyisen toimintamallin ajavan kuntia haasteisiin. Tästä hän mainitsee esimerkkinä sen, että valtionosuusuudistuksen tekeminen jäi Orpon hallituskaudella piippuun.
Keskustan varapuheenjohtajan mukaan kunnat ovat alibudjetoituja työllistämisen edistämisen tehtävässään. Ne joutuvat maksamaan sakkomaksuja pitkäaikaistyöttömistä. Lisäksi Kettunen uskoo hallituksen ajaman hankintalakiuudistuksen tuovan roppakaupalla lisää menoja kunnille.
Kettusen kanta on, että hallitus olisi politiikallaan ikään kuin pitänyt kuntia heikossa tilanteessa ja nyt sen pohjalta kokoomus lähtisi esittämään mallia, jossa pohjalla olisi ajatus, että Suomessa on liikaa kuntia.
– Minun mielestäni Suomessa ei ole kuntia liikaa ja jos jotkut kunnat haluavat yhdistyä niin ei muuta kuin vapaaehtoisesti voivat tehdä sen.
Yhdistyvillä kunnilla pitäisi olla idea yhdistymisen syystä.
– Jos ideaa ei ole, se ei ole enää kuntalaisten edun mukaista toimintaa, Kettunen sanoo.
Tavoiteohjelmaesityksen mukaan kokoomus haluaa kasvattaa kuntien omien verotulojen roolia. Tähänkin Kettunen tarttuu.
– Minkä takia kaivoskuntien kaivosmineraaliveroa nostettiin ja muutettiin verotusta niin, että valtion kassaan tulee kaivosmineraaliverosta 70 prosenttia ja ainoastaan 30 prosenttia jää kuntaan? Jos kokoomus haluaa tällaista kannustinta luoda, minkä takia se tekee hallitusvastuussa tällä hetkellä päinvastaista politiikkaa, hän kysyy.
Lylyltä varovaista myötämielisyyttä
Lauri Lyly katsoo, että kuntien tilannetta joudutaan tarkastelemaan tulevalla vaalikaudella. Yksi tapa voisi olla pohtia, onko kaikilla kunnilla oltava samat tehtävät.
– Parlamentaarinen kuntatyöryhmä joutuu näitä pohtimaan. SDP ei ole vielä ottanut kantaa, mikä on meidän mallimme.
Jos kunnille jäisi supistetut tehtävät, Lyly toisaalta pohdiskelee, mitä jäisi jäljelle kunnallisesta identiteetistä.
Kokoomuksen esiinnostamat vapaaehtoiset kuntaliitokset ja taloudelliset kannusteet voisivat Lylyn mielestä ehkä olla yksi tapa viedä asiaa eteenpäin.
Järjestelmä on ”rikki”
Lyly pohtii myös sitä, että kunnallisveroprosenttien suuruudessa on massiivisia eroja eri kuntien välillä. Suuret erot eivät ole Lylyn mielestä enää hyväksyttävällä tasolla ja ratkaisuja on löydyttävä. Mikään tasausjärjestelmäkään ei enää oikein auta.
– Lisäksi yhden prosentin tuotto on parhaimmassa kunnassa 450 euroa per asukas ja pienimmissä 135 euroa.
Lylyn mielestä myös valtionosuusjärjestelmä on rikki eikä sitä saatu tällä vaalikaudella kokoomuksen johdolla kuntoon.
”Se ei ole hyväksyttävä linja”
SDP on kritisoinut oppositiosta tällä kaudella voimakkaasti hallituksen läpiviemiä työelämä- ja sosiaaliturvan uudistuksia.
Nyt Lyly näkee, että Iltalehden paljastamat kokoomuksen tavoiteohjelmatiedot näyttävät luovan jatkumoa tälle hallituskaudelle.
– Työelämää leikataan ja viedään sopimista pakottavaan suuntaan. Lainsäädännöllä kävellään sopimistoiminnan ohi, se ei ole oikea tie, Lyly tulkitsee kokoomuksen pyrkimyksiä.
Tällä hän viittaa ainakin siihen, että tavoiteohjelmaehdotuksen mukaan kokoomus haluaa mahdollistaa paikallisen sopiminen työajoista, palkoista, lomista ja kaikista muista työehtosopimuksen määräyksistä.
– Kokoomus yrittää murtaa edunvalvonta-organisaation työpaikka- ja valtakunnallisella tasolla ja mennä sivusta koko ajan ohi. Iso tavoite on siellä ja se ei ole hyväksyttävä linja, Lyly näkee.
Hallitus puolestaan katsoo pyrkineensä lisäämään erilaisilla uudistuksillaan työn tarjontaa.
”On tehnyt toista kuin puhuu”
Sosiaaliturvaa kokoomus uudistaisi Tanskan mallilla.
– Lisätään työmarkkinoiden dynamiikkaa niin sanotun Tanskan joustoturvamallin mukaisesti. Tanskassa työntekijöitä voidaan palkata ja irtisanoa matalalla kynnyksellä, mutta työttömyysturva on vahva ja aktiiviset palvelut auttavat nopeasti takaisin työhön, kokoomus ehdottaa puoluekokoukselleen.
Lylyn kuittaa tämän sanomalla, että nykyinen hallitus on romuttanut ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja sen tasoa.
– Nyt kokoomus yhtäkkiä alkaa puhua Tanskan mallista, jossa on korkea työttömyysturva – vaikka kestoltaan vähän lyhempi kuin Suomessa. He ovat romuttaneet Suomen mallin ja nyt sanovat, että Tanskan malli kävisi. Tässä on ihan outo asetelma. Kokoomus on tehnyt toista kuin puhuu, Lyly sanoo.
Myös hän näkee Tanskan mallissa hyviä puolia. Ylipäänsä hänen mukaansa työttömyysturvan tasoa pitäisi nostaa.