Hyppää pääsisältöönSisällöt
- Tomi Einonen
Vastaava päätoimittaja - Ilkka Ahtiainen
Uutispäätoimittaja - Mona Haapsaari
Julkaisupäällikkö - Teemu Niikko
Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta ja kehitys
- Jaakko Hietanen
Head of Digital Development
MTV Uutiset on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeitaEtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdotaPutinia voidaan kiristää | MTV Uutiset1:58
Kiina tukee Venäjää näkyvästi ja näkymättömästi. Juttu on viime kesäkuulta.Julkaistu 08.05.2026 05:49
Kiina on Venäjälle ”väistämättömyys”, asiantuntija sanoo.
Presidentti Vladimir Putinilla on ongelma ja heikkous, joka tiivistyy kahteen lukuun.
Kiinan osuus Venäjän käymästä kaupasta on noin 30 prosenttia ja jos nykyiset ennustemallit osuvat, voi luku kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana 55 prosenttiin.
Venäjän Kiina-riippuvuus antaa Pekingille ”massiivisen vipuvarren”, toteaa Venäjä-asiantuntija Alexander Gabuev, joka johtaa Venäjään erikoistunutta ajatushautomo Carnegie Russia Eurasia Centeria.
Kiinan taloudellinen ja teknologinen vaikutusvalta Kremliin nähden on kasvanut hirmuista vauhtia viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana.
Vielä ennen vuoden 2014 Krimin valtausta Kiinan osuus Venäjän käymästä kaupasta oli noin kymmenen prosenttia. Venäjän vuoden 2022 suurhyökkäykseen mennessä Kiinan osuus oli ehtinyt kasvaa noin 17 prosenttiin, Gabuev sanoo.
– Kääntääkö Kiina tämän massiivisen taloudellisen ja teknologisen vipuvarren jonkinlaiseksi vaatimukseksi arktisella alueella, Gabuev pohtii.
– Kiina voisi vaatia Venäjää esimerkiksi jakamaan tukikohtiaan, hän jatkaa.
Ajatushautomon johtaja Alexander Gabuev Turussa maanantaina 4. toukokuuta.MTV Uutiset / Jouko Luhtala
Lue myös:
Natokin huomasi
Kiina on julistanut itsensä arktisen läheiseksi valtio ja Suomen valtioneuvostonkin selvityksessä todettiin Kiinan pyrkivän ”kumppaniksi ja toimijaksi” arktisella alueella.
Venäjä olisi tällaiseksi kumppaniksi paitsi luontainen, myös oiva valinta, sillä Venäjän kyky toimia arktisella alueella varsinkin sotilaallisesti on Yhdysvaltojenkin mukaan omaa luokkaansa.
Arktinen on noussut viime yhä enemmän suurvaltojen kartalle ilmaston lämpenemisen vuoksi. Jäätä on vähemmän, mikä avaa meri- ja kauppareittejä sekä tekee luonnonvarojen hyödyntämisestä halvempaa.
Venäjälle arktinen on takapiha, mikä pitkälti myös selittää sen ylivoiman alueella. Venäjälle arktinen on ollut vuosikymmeniä myös strategisesti kriittinen, sillä Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen ohjusreitti on lyhimmillään arktisella alueella.
Vaikka Venäjä ja Kiina puhuvat toisistaan erittäin lämpimin sanankääntein, on Venäjä pyrkinyt vähintään hidastamaan Kiinan pääsyä arktiselle alueelle.
Suomen tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu Supon mukaan Venäjä ja Kiina ovat kuitenkin ”taitavia yhteensovittamaan intressinsä eikä suurempia ristiriitoja ole toistaiseksi syntynyt”.
Ukrainan sodan aikana Kreml onkin antanut Kiinalle enemmän tilaa arktisella, mihin viittaa jo sekin, että Nato on ilmaissut olevansa huolissaan Venäjän ja Kiinan lisääntyvästä yhteistyöstä alueella.
Nato on pannut merkille esimerkiksi venäläisten ja kiinalaisten yhteiset meri- ja ilmapartiot.
Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelivat videoyhteyden välityksellä helmikuussa.
”Väistämättömyys”
Vaikka Venäjä mieluusti pitäisi arktisen itsellään, ei presidentti Putinilla välttämättä ole vaihtoehtoja, Venäjä-tutkija Alexander Gabuev sanoo.
– Kiina on Venäjän kannalta väistämättömyys ja suuressa mittakaavassa ainoa todellinen vaihtoehto, Gabuev katsoo.
Kremliä huolestuttaakin, miten syväksi Kiina-riippuvuus voi vielä kasvaa ja mitä siitä seuraa.
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:ssä Kiinaa kutsutaan jo ”viholliseksi”, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti New York Times. FSB:n mukaan Peking on vakava uhka Venäjän turvallisuudelle.
Venäjä on kyllä yrittänyt tehdä yhteistyötä muidenkin kanssa. Kreml on esimerkiksi liehitellyt Intiaa, joka on väkiluvultaan Kiinan veroinen tekijä.
Pelkkä tahto ja yritys eivät kuitenkaan anna Venäjälle sen tarvitsemia asioita.
Intian rajat ovat nimittäin tulleet nopeasti vastaan. Intialla ei ole riittävästi pääomaa tai korkean tason teknologiaa.
– Intia myös pelkää liikaa Yhdysvaltojen pakotteita, Gabuev sanoo.
Presidentti Putin tapasi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin Alaskassa viime vuonna.All Over Press
Amerikkalaisten kanssa Kreml on yrittänyt parantaa suhteitaan Ukraina-neuvotteluiden yhteydessä.
Yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalin mukaan osapuolet ovat hahmotelleet sopimusta, joka antaisi amerikkalaisille yhtiöille etulyöntiaseman, jos Venäjän ja lännen taloussuhteet normalisoituvat.
Tulokset ovat ainakin toistaiseksi jääneet laihoiksi.
Vaikka Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ulkopolitiikka on ollut edeltäjiään Venäjä-myönteisempää, on Washingtonin ja Moskovan käytännön yhteistyö jäänyt olemattomaksi.
– Jäljelle jää Kiina, jolla on rahaa ja yhä enemmän teknologiaa, Gabuev toteaa.
Kiina toimittaa Venäjälle 90 prosenttia maan hankkimasta pakotteiden alaisesta teknologiasta. Lukuisten asiantuntijoiden mukaan Venäjä ei voisi käydä sotaa Ukrainassa ilman Pekingin apua.
Presidentti Putin tapasi Intian pääministeri Narendra Modin joulukuussa.AOP
”Ei välitä”
Toisin kuin esiomerkiksi Intia ja moni muu, ei Kiina pelkää Yhdysvaltojen pakotteita, Gabuev sanoo.
– Kiina ei välitä, hän summaa.
Itseluottamusta Pekingille ovat antaneet Trumpin kauppasodat, joista Kiina on selvinnyt. Peking on onnistuneesti ”aseistanut” harvinaiset maametallit ja muut luonnonvaransa, joita Yhdysvallatkin tarvitsee, Gabuev sanoo.
– Kiina oppi tämän parhaalta mahdolliselta opettajalta eli Yhdysvalloilta itseltään, Gabuev jatkaa.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.