Venäjän valtionmedia maalaa synkän kuvan Suomen taloudesta, jota painavat korkea työttömyys, kasvava velka ja olematon talouskasvu.
Suomen valtion vuoden 2025 budjetin valmistelua valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) johdolla. petteri paalasmaa
Venäjän valtiollinen tietotoimisto Ria Novosti on julkaissut asiantuntija-arvion Suomen taloudellisesta tilanteesta.
Jutussa venäläiset talousanalyytikot arvioivat Suomen julkisen talouden olevan vaikeassa tilanteessa ja valtionvelan lähestyvän kriittistä tasoa.
Suomen työttömyyden kerrotaan olevan EU-maiden korkein.
Rian haastattelema DA-Consultingin toimitusjohtaja Danil Tjun sanoo Suomen joutuneen nykyiseen tilanteeseen useiden pitkäkestoisten ongelmien seurauksena.
Tjunin mukaan Suomen talous on puristuksissa sekä rakenteellisten että suhdanneluonteisten ongelmien välissä.
Hänen mukaansa kasvua jarruttavat väestön ikääntyminen, heikko työvoiman kasvu, korkea työttömyys, rakennusalan kriisi, kallis energia sekä kasvavat velka- ja puolustusmenot.
Suomen valtiovarainministeriö arvioi BKT:n kasvavan 0,6 prosenttia vuonna 2026. Outi Järvinen
Kansojen ystävyyden yliopiston taloustieteen apulaisprofessori Evelina Gomonkon mukaan Suomessa kotimainen kysyntä on heikkoa, koska väestö on huolissaan työpaikoistaan, geopoliittisesta tilanteesta sekä hallituksen tiukasta finanssipolitiikasta.
Gomonkon mukaan Suomi on vahvasti riippuvainen globaalista taloustilanteesta, ja viime vuosina ulkoiset olosuhteet ovat olleet epäsuotuisat.
– Lähi-idän kriisi, öljyn hinnan nousu, Yhdysvaltain tullipolitiikka sekä kauppasuhteiden katkeaminen Venäjän kanssa, Gomonko listaa.
Rian jutussa Venäjä-kaupan katkeaminen kuvataan kuitenkin vain yhdeksi Suomen taloutta rasittavista tekijöistä muiden joukossa.
Yhteiskunnallisia jännitteitä
Plehanovin taloustieteellisen yliopiston apulaisprofessori Pavel Sevostianov arvioi, ettei Suomen noin 90 prosentin velkasuhde olisi sinänsä kriittinen tekijä kehittyneelle taloudelle.
– Hitaan kasvun ja jatkuvan alijäämän oloissa siitä tulee riskitekijä, joka rajoittaa talouden elvyttämismahdollisuuksia.
Sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomenojen leikkaaminen voi osittain vakauttaa taloutta, mutta se myös todennäköisesti vähentää kulutusta ja lisää yhteiskunnallisia jännitteitä, Sevostianov arvioi.
Hänen mukaansa tärkeintä Suomelle olisi talouskasvun vauhdittaminen, mutta toistaiseksi siihen ei ole edellytyksiä.
Suomi ei Sevostianovin arvion mukaan ole menossa kohti äkillistä romahdusta, vaan kohti pitkää ”köyhän vakauden” vaihetta.
Tjun ennustaa Suomen velkasuhteen nousevan yli 99 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, ellei talouskasvu kiihtyisi merkittävästi tai julkista taloutta vakautettaisi nykyistä tiukemmin.
Hänen mukaansa suomalaisia odottavat useiden vuosien ajan kalliimmat palvelut, tiukempi sosiaalipolitiikka ja heikko työmarkkinatilanne.
– Suomi ei ajaudu kriisiin hetkessä. Se vain liukuu kohti kallista, hidasta ja poliittisesti tuskallista uutta normaalia.
