- Rovaniemen taidemuseo saa Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ennätyssuuren taidelahjoituksen.
- Noin 400 000 euron arvoinen lahjoitus sisältää 70 teosta, kuten maalauksia, veistoksia ja installaatioita.
- Uudet teokset saapuvat syksyllä ja niitä säilytetään kokoelmakeskuksessa, jonka sijaintia ei julkaista.
- Museot kertovat harvoin poistoista ja taiteen tuhoamisesta, koska niiden tehtävä on säilyttää niitä ikuisesti. Joskus poistoja pitää kuitenkin tehdä.
Nyt ollaan salaisessa paikassa, johon ei kuka tahansa pääse. Taidevarastossa, tai kuten museonjohtaja korjaa: kokoelmakeskuksessa.
– Keskus on paikka, jossa tapahtuu koko ajan. Meiltä lähtee ja meille tulee taidetta, museonjohtaja Riitta Kuusikko Rovaniemen taidemuseosta kertoo.
Rovaniemen taidemuseon hallinnassa on melkein 6 000 teosta, joista suurin osa on yleensä täällä. Taideteosten vakuusarvo on yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.
Rahallisesti ja myös kulttuurihistoriallisesti arvokkain teos lienee edesmenneen kittiläläisen taiteilija Reidar Särestöniemen maalaus Huurrekoivikko, arvioi Kuusikko.
Avaa kuvien katselu
Rovaniemen taidemuseo täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Museonjohtaja Riitta Kuusikko esittelee salaista kokoelmakeskusta, jossa taidetta säilytetään näyttelyiden välillä. Kuva: Elina Ervasti / YleSalainen, viileä ja kostea paikka
Eteemme avautuu iso ja korkea teollisuushalli, jossa on pitkiä hyllyrivejä ja vedettäviä verkkoseiniä.
Taidemuseon laajassa varastossa on hiljaista. Sisällä on meidän lisäksemme pari henkilöä, muun muassa konservaattori ja harjoittelija työssään. Korviimme kantautuu heidän puheensorinansa lisäksi vain hurina, joka kuuluu ilmastoinnista.
Hyllyillä seisoo vanhoja huonekaluja ja historiallisia esineitä valkeiden lakanoiden suojassa. Kokoelmakeskuksessa säilytetään myös Lapin maakuntamuseon kulttuuriaarteita silloin, kun ne eivät ole esillä näyttelyissä.
– Ja näitä halleja on täällä monta, kertoo museonjohtaja Kuusikko ja johdattaa meidät seuraavaan isoon hallihuoneeseen.
Konservoinnin harjoittelija Jasmin Saarinen koettaa pelastaa tekstiilitaideteosta, johon on säilytyksessä tullut reikiä. Rovaniemen taidemuseon konservaattori Monna Laarin mukaan vuosittain poistoon menee muutama teos. Video: Elina Ervasti / Yle.
Lakanan alta pilkistää puinen vanha lipasto. Sen vieressä näkyy lukemia: lämpötila 18 astetta ja ilmankosteus 40 prosenttia.
Rovaniemen taidemuseon ja Lapin maakuntamuseon kokoelmakeskuksessa on taiteelle ja esineille mahdollisimman hyvät olosuhteet, kertoo konservaattori Monna Laari.
– Kuivemmassa orgaaniset materiaalit saattavat halkeilla. Ja jos ilmankosteus on enemmän kuin 65 prosenttia, niissä voi alkaa kasvaa hometta, Laari kertoo.
Lämpö ikäännyttää materiaaleja, siksi taide pitäisi säilyttää viileässä.
Avaa kuvien katselu
Konservaattori Monna Laari ja taideteos, joka odottaa konservointia. Kuva: Elina Ervasti / Yle
Kokoelmakeskus avattiin teollisuushalliin kaksi vuotta sitten. Osoitetta ei kerrota julkisesti, koska siellä ei ole koko ajan henkilökuntaa varmistamassa turvallisuutta.
Tämän taiteen kodin ei kuitenkaan tarvitsisi olla salainen ja suljettu paikka. Riitta Kuusikko toivoo, että joskus kokoelmakeskus avattaisiin yleisölle.
– Koska tämä ei ole vain Rovaniemen taidemuseon tai Lapin maakuntamuseon omaisuutta, vaan meidän kaikkien perintöä ja rikkautta, Kuusikko sanoo.
Jättilahjoitus tulossa syksyllä
Rovaniemen taidemuseoon on tulossa pian lisää tavaraa, koska Jenny ja Antti Wihurin rahasto lahjoittaa Rovaniemen taidemuseoon tänä vuonna ennätysmäärän taidetta, 70 teosta.
Lahjoitus on myös rahallisesti ennätyksellisen arvokas: noin 400 000 euroa. Normaalisti vuosittaisten lahjoitusten arvo on noin puolet vähemmän, kertoo museonjohtaja Riitta Kuusikko.
Uudet taideteokset saapuvat Wihurien säätiön varastosta Helsingistä Rovaniemelle syksyllä.
Teosten joukossa on monenlaisia töitä: maalauksia, valokuvia, veistoksia, installaatioita ja myös yksi performanssi. Siinä taiteilija tai vaihtoehtoisesti tehtävään palkattu ihminen esittelee korvaansa ison seinän reiästä.
Mikä ihmeen Korva-performanssi? Kuuntele Yle Areenasta, mistä on kyse:
Korva-performanssi Rovaniemen taidemuseoon
Korvana esiintyy oikea ihminen. Kuuntele, kun Rovaniemen taidemuseon intendentti Aira Huovinen kertoo jättisuuresta taidelahjoituksesta ja sen Korva-performanssista.
Tilaa uudet teokset vievät vaihtelevasti; jotkut niistä ovat isoja, toiset pieniä tai koottavia ja siten pieneen tilaan säilöttäviä.
– Tilapulaa ei ole vielä, eikä lähivuosina, kertoo museonjohtaja Riitta Kuusikko Rovaniemen taidemuseosta.
Museoille poistot ovat arka aihe
Taidemuseoiden tehtävä on säilyttää teoksia hamaan ikuisuuteen asti seuraaville sukupolville. Siksi museot harvoin puhuvat julkisesti taiteen poistoista tai varsinkaan tuhoamisesta.
Riitta Kuusikko kuitenkin suostuu kertomaan niistä.
– Rovaniemellä poistetaan tai tuhotaan muutama huonokuntoinen taideteos vuodessa. Poistot eivät siis tee varastoon juurikaan lisää tilaa, Kuusikko sanoo.
Huonokuntoinen taideteos yritetään yleensä ensin pelastaa, mutta joskus konservointi ei onnistu. Silloin taideteos esimerkiksi poltetaan.
Haikeutta taiteen tuhoamisesta tai poistosta Kuusikko ei sano tuntevansa. Päätös tehdään vankoilla perusteilla.
– Monesti poisto on myös lahjoitus toiselle museolle. Jos poistamme meille sopimattoman taulun: me keskitymme pohjoisen taiteeseen, ja esimerkiksi Saarijärven kirkkoa esittävä maalaus voidaan lahjoittaa Saarijärvelle, Kuusikko selittää.
Hän ei tee poistopäätöstä yksin, eikä mielivaltaisesti.
– Taidepoistoihin on meillä vahvat eettiset ohjeet ja päätökset ovat myös julkisia.