Keskustan Markus Lohen ehdotus hammashoidon poistamisesta julkisesta terveydenhuollosta saa kritiikkiä. Julkinen suun terveydenhuolto vastaa monista asioista, joihin yksityinen sektori ei taivu, sanoo THL:n ylihammaslääkäri.
– Ensinnäkin ehdotus on täysin kestämätön, se ei perustu tutkittuun tietoon. Yksityisen sektorin tarkoitus on tuottaa voittoa, koska se on yritystoimintaa. Sillä ei ole vastaavaa tarvetta ehkäistä sairauksia tai hoitaa vaikeahoitoisia potilaita kuin julkisella sektorilla, vaan niitä, joilla on maksu- ja toimintakykyä.
Näin sanoo THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa keskustan kansanedustaja Markus Lohen ehdotuksesta liittyen suun terveydenhuollon hoitamiseen yksityisellä.
Lohi kertoi Iltalehden haastattelussa, mistä sote-säästöjä voitaisiin hakea ja mainitsi yhtenä esimerkkinä sen, että julkisesta terveydenhuollosta otettaisiin pois aikuisten suun terveydenhuolto yhtenä ratkaisuna liian laveaan terveydenhuollon palvelulupaukseen.
THL vastustaa ideaa monesta syystä.
– Julkinen suun terveydenhuolto vastaa suun sairauksien ennaltaehkäisystä, ja ennaltaehkäisy on valtavan paljon halvempaa kuin suun sairauksien hoitaminen, Harjunmaa aloittaa.
Julkinen hammashoito kattaa koko maan, myös syrjäalueet, joissa yksityisellä sektorilla ei ole Harjunmaan mukaan usein kannattavaa toimia. Julkinen hoitaa myös heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset, joiden hoito voi olla haastavampaa ja aikaa vievämpää. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi monisairaat, vammaiset ja vähätuloiset.
Ei säästöjä
Julkinen hammashoito ulotettiin kaikille vuonna 2003. Nyt keskustan Lohi on sitä mieltä, että olemassa olevia Kela-korvauksia voitaisiin ohjata enemmän suun terveydenhuoltoon, jolla tuettaisiin hampaiden hoitamista yksityisellä puolella.
Lohen näkemyksen mukaan julkisella tuella tulisi hoitaa tavalla tai toisella sellaisten ihmisten hampaat, joilla ei ole varaa käydä yksityisellä tai jos esimerkiksi suun tulehdus estäisi leikkauksen toteuttamisen.
– Jos aikuisten hammashoito siirrettäisiin Kelan vastuulle, suuri osa aikuisväestöstä olisi tilanteessa, jossa heillä ei olisi varaa mennä hoitoon, koska se riippuisi maksukyvystä, mikä taas on todella jyrkässä ristiriidassa suomalaisen terveydenhuollon periaatteiden kanssa ja lisäisi terveyseroja sekä eriarvoisuutta väestöryhmien ja alueidenkin välillä, THL:n Harjunmaa sanoo.
Kela-korvauksilla ei ole Harjunmaan mukaan mahdollista korvata julkisen suun terveydenhuollon roolia. Niiden nosto mahdollistaisi hoitoon pääsyn entistä harvemmalle, jos rahoitus olisi pois julkiselta sektorilta ja yksityissektorin hinnat joka tapauksessa niin korkeat, ettei hoitoon olisi mahdollisuutta heikommin toimeentulevilla.
Harjunmaan mukaan siitä on näyttöä, että Kela-korvausten kasvattaminen nostaa yksityissektorin hintoja.
– Korvausten nosto ei koidu potilaiden vaan palveluntuottajien hyväksi.
– Eli ne, joilla on suurin sairastavuus, eivät pystyisi käyttämään palveluja ilman erittäin huomattavaa lisärahoitusta, joka vähintäänkin söisi ne ajatellut säästöt.
– Julkiset palvelut tuotetaan hyvin valvotusti ja ne perustuvat tutkittuun tietoon. Meillä on esimerkiksi valtakunnalliset yhtenäisen hoidon perusteet, millaisia palveluita kaikilla hyvinvointialueilla tulisi väestölle tarjota, THL:n Harjunmaa mainitsee julkisen hoidon vahvuutena. Karoliina Vuorenmäki
Julkisen jonot ja hinnat
Julkisella suun terveydenhuollolla on samalla omat isot haasteensa.
– Toki palvelutarve on suurta väestössä ja se [suun terveydenhuolto] on hyvin toimenpidekeskeistä, joka vaatii kaikki laitteet ja välineet silloin, kun hoidetaan jotain, ja nyt se on selkeästi aliresursoitua. Kiireettömissä tapauksissa hoitoa joutuu odottamaan, Harjunmaa luettelee julkisen puolen haasteita.
Harjunmaan mukaan lainmukaisessa hoitotakuussa pysytään kuitenkin melko hyvin.
– Myös julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat jo nyt niin korkeita, ettei niihin ole kaikilla varaa. Niitä menee ulosottoon, ja ihmiset välttelevät sitten hoitoa sen takia. Mutta julkisella sektorilla on asiakasmaksukatto, jota ei ole yksityisellä sektorilla.
Monia hoitokertoja vaativa suun hoito voi kestää pitkään hoitojonojen takia. Suun terveydenhuollon toimivuutta kehitetään Harjunmaan mukaan jatkuvasti, tällä hetkellä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamalla Terveydeksi-hankkeella.
Suun tulehduksen seuraukset
Suun terveys on olennainen osa ihmisen kokonaisterveyttä eikä erillinen osa muusta kehosta, Harjunmaa muistuttaa.
– Voisi heittää kysymyksen, miksi sitä ei tulisi hoitaa julkisena palveluna ihan kuin vaikkapa korvien tai lonkkien proteeseja, jotka ovat samalla lailla osa ihmistä?
Laajan tutkimusnäytön perusteella hoitamattomat suun infektiot ylläpitävät matala-asteista elimistön tulehdustilaa, joka taas on yhteydessä moniin kansansairauksiin, kuten diabetekseen ja reumasairauksiin sekä ennenaikaisiin synnytyksiin.
Suun sairaudet aiheuttavat Harjunmaan mukaan työ- ja koulupoissaoloja ja pahimmillaan johtavat henkeä uhkaaviin komplikaatioihin.
– Suomessakin näihin menehtyy ihmisiä, hän nostaa esiin.
Jos suun terveys ei ole kunnossa, tarpeellista muun kehon operaatiota, kuten elinsiirtoa tai keinonivelleikkausta, ei voida tehdä, sillä suun bakteerit voivat edetä verenkierrossa leikattuun alueeseen ja aiheuttaa infektion.
Ikäihmisillä suun sairaudet lisäävät vajaaravitsemusta, kun esimerkiksi muistisairaat eivät pysty ilmaisemaan hammaskipua mutta eivät myöskään pureskelemaan ruokaa kivun takia.
– Yksityissektoriakin tarvitaan, mutta emme voi ylläpitää sitä julkisilla rahoilla, Harjunmaa sanoo. Palvelusetelit ovat hänestä toimiva tuki. Kuvituskuva. Colourbox
Aiemmin hampaita poistettiin
Suun terveydenhuolto on kuulunut kaikille vasta reilun 20 vuoden ajan. Vertailua aikaan ennen julkista hoitoa kaikille on vaikea tehdä, koska rekisteritietoa suomalaisista tähän ei ole, Harjunmaa sanoo.
– Ehkä olisi helpompi miettiä, millainen tilanne olisi nyt, jos julkista suun terveydenhuoltoa ei olisi, kun esimerkiksi nähdään, miten sokerin ja kaiken makean tarjonta on aivan räjähtänyt verrattuna aiempaan, ylihammaslääkäri sanoo.
– Tätä on vaikea mitata tietyillä indikaattoreilla, koska aiemmin ihmisiltä poistettiin paljon hampaita ja ihmisillä oli irtoproteeseja jo nuorena. Nyt ikäihmisten keskimääräinen hampaiden määrä suussa on huomattavasti lisääntynyt. Mutta kun hampaat ovat suussa, niihin voi tulla myös reikiä ja sairauksia.
Suomalaisten hammasterveys on Harjunmaan mukaan kansainvälisesti vertailtuna hyvässä kunnossa, vaikkakin vahva polarisaatio väestön sisällä näkyy myös tässä osa-alueessa. Suun sairaudet ovat edelleen yleisiä kansansairauksia.
– Suuhan on sellainen ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja sosioekonomisen aseman peili. Kun katsot esimerkiksi lapsen suuhun, voit tehdä arviota siitä, onko lapsen perheellä asiat kunnossa.
