Tänään11:53

Tuomas Kangasniemi

Alkuvuodesta 2026 Ukraina näyttää menestyneen sodassa Venäjää vastaan paremmin kuin parin edellisen vuoden aikana. Yksi osa tätä käännettä sodan tasapainossa ovat olleet Ukrainan pitkän matkan lennokkipommitukset.

Ne nousivat Suomessakin laajasti julkisuuteen maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa, kun Ukraina pommitti onnistuneesti Venäjän sotilaskohteita ja öljysatamia Suomenlahden pohjukassa.

Tilaa tästä T&T:n maksuton uutiskirje – Kokoamme kiinnostavimmat artikkelit sähköpostiisi joka päivä.

  • Lisää aiheesta Tekniikka&Taloudessa:

Ukraina tuhosi Venäjän 114- metrisen arktisen sotalaivan vain 28 km Suomesta: 5 000 l/min konetykki, 400 kg räjähdekärjen ohjuksia, 14 MW, murtaa 170 cm jäätä ja KGB-kytkösUkraina pommitti Venäjän jättisataman rikki 55 km Suomesta: 150 M€/pv pataan Kremlille – Tuho näkyy nyt avaruuteen asti”Venäjän ilmatorjunta romahtamassa” – Ukraina pommittaa Su-27-hävittäjillä Venäjää 130 kg pommeilla Venäjän omasta ilmatilasta käsin

Trendiin kiinnitettiin huomiota muun muassa yhdysvaltalaisen sota-alan ajatuspaja ISW:n päivityksessä huhtikuussa sekä ukrainalaisen Euromaidan Pressin tuoreessa uutisessa. Jälkimmäisen mukaan Ukraina on onnistunut tänä vuonna kuusinkertaistamaan pitkän kantaman kauko-ohjatut pommituslennot eli lisäämään niitä 500 prosenttia. Näitä lentoja tehdään nyt keskimäärin noin 10 kappaletta päivässä.

Samassa yhteydessä yleisen tilannepäivityksen kanssa EM Press kertoo pommilennoilla sattuneesta tuoreesta tapauksesta, joka tapahtui oletettavasti joskus huhti-toukokuun vaihteen tienoilla. Kertomus perustuu valokuvaan, jonka on ainakin väitetysti ottanut Venäjän ilmatorjuntadrooni.

Valokuvasta paljastuu, että pienlentokoneesta kauko-ohjatuksi pommilennokiksi muunnettu lentokone oli kestänyt melkoisen määrän tulitusta ja silti pysynyt ilmassa. Kuvasta voidaan laskea reikiä olevan noin 100 siinä osassa lentokonetta, joka rajauksessa näkyy.

Kuvassa näkyvä lennokki on EM Pressin mukaan mallia Horynych E-300. Tämä mallinimi tarkoittaa brittiläisestä ultrakevyestä Skyranger-pienkoneesta tehtyä sotalennokkimuunnelmaa, Aviation News kirjoitti viime syksynä.

Ukrainan pommilennokki oli muunnelma brittiläisestä Skyranger-pienkoneesta. Tämä koneyksilö on kuvattu Britanniassa syksyllä 2018 eikä liity tapaukseen.

Tämä konetyyppi taustalla.

Ukrainan pommilennokki oli muunnelma brittiläisestä Skyranger-pienkoneesta. Tämä koneyksilö on kuvattu Britanniassa syksyllä 2018 eikä liity tapaukseen.

KUVA: Ronnie Macdonald (CC BY)

Horynychit on tarkoitettu kaksisuuntaiseen liikenteeseen eli uudelleenkäytettäviksi. Ne kykenevät tekemään ainakin noin 900 kilometrin kaksisuuntaisia lentoja noin 100–130 kilometrin tuntivauhdilla, Euromaidan Press kertoo.

Ammuslastiksi uutisessa arvioidaan enimmillään 300 kg, mistä suurimman yksittäisen pommin osuus on 100–250 kg.

Reiät herättävät teknisiä kysymyksiä

Onko lennokki ammuttu seulaksi ilmatorjuntatykillä vai pommin sirpaleilla, ei ole täysin selvää. Ukrainaa tukeva sosiaalisen median tili, joka toi venäläisen kuvan julkisuuteen, sanoo reikien olevan venäläisen rynnäkködroonin eli fpv-pommidroonin iskun jälkiä.

Toisaalta reiät ovat kauttaaltaan varsin siistin ympyrän näköisiä. Isossa osassa reikiä siipien alumiini näyttäisi myös olevan ylöspäin taipunut käänteisen kraatterin tavoin. Molemmat seikat viittaavat ilmatorjuntatuleen, joka tietenkin suuntautuu lentokoneeseen alhaalta päin.

Ottaen huomioon, että Venäjän drooni sai Ukrainan lennokin valokuvattua, tilanne on todennäköisesti päättynyt lopulta lennokin kannalta ikävästi eli venäläisten osumaan ja lennokin tuhoutumiseen.

Kuvan täsmällisempi tarkastelu herättää kysymyksen paitsi reikien syntytekniikasta, myös niiden jakaumasta lentokoneen pinnalla. Osumat eivät näet jakaudu läheskään satunnaisesti, vaan niitä löytyy lähinnä molemmista siivistä sekä lisäksi erityisen paljon rungosta siipien takaa. Rungon keskikohdassa siipien välissä osumia sitä vastoin ei ole kovin paljon.

Onko kuvassa näkyvällä lennokilla käynyt siis hyvä onni, niin että perä ja siivet on ammuttu seulaksi, mutta kriittisempiä osia ei? Vai ovatko ukrainalaiset panssaroineet pommilennokkinsa pohjan juuri keskikohdasta, niin että suurin osa alhaalta ylös iskevistä ilmatorjunta-ammuksista ei pääse läpi?

Vastausta jäämme arvailemaan.

  • Lue myös Tekniikka&Taloudessa:

Putinin sotajuna räjähti Venäjällä: Valtava tulipallo ja 300 m korkea sienipilvi – Se jäi videolleUkraina tuhoaa Venäjän energiainfraa nyt sellaista vauhtia, ettei sitä ehditä korjata, sanoo tutkijaKasvu jopa 445 %: Näillä puolustusteollisuuden yrityksillä menee nyt lujaa – Katso jättilistalta 40 suurintaYksi Venäjän tärkeimmistä keskuksista halvaantunut kuukausiksi: Ukrainan pommitukset osuivat loistavasti, asiantuntija sanooUkraina osui Flamingo-ohjuksella ensi kertaa napakymppiin – Venäjän tärkeimmän Iskander-ohjustehtaan kattoon ilmestyi 30×24 m reikäSota-asiantuntija Ukrainasta: Tämä iski pommilennokit Suomeen – Jäätävä uhka tulevasta lausuttiin myös ääneen: ”Kun Venäjä hyökkää Suomeen”Ukraina ampuu 6000 rpm luotimyllyllä lentokoneen ovesta: 150 Venäjän lennokkia tuhottu – Miehistönä lentää siviilejä 350 km/h 1,44 MW koneessaUkraina räjäytti tehtaan Venäjällä: Valmisti ”lannoitteita” eli räjähteitä todennäköisesti – 7 kuoli, Venäjän hallinto sai raivokohtauksenVenäjä ampuu Ukrainaan uudenlaisia risteilyohjuksia 800 kg:n taistelukärjellä – Sisältä paljastui ikäviä yllätyksiä Venäjän 2,5 m, 160 km/h sotalennokin sisukset paljastivat ruman totuuden Venäjän ja Kiinan salaisesta asekaupasta? Sisällä video Kiinasta, asiantuntija Ukrainasta syyttääSuomalainen yhtiö kehitti Venäjää vastaan toimivan salaisen aseen: PV osti jo 5 M€ tilauksen, kymmeniä miljoonia lisää tulossaNesteen 250-metrinen legendaarinen öljytankkeri saattaa nyt olla Venäjän varjolaivastossaRomahdus uhkaa Venäjää: Lentokoneet loppuvat, omat varaosat 6000 kg raskaampia kuin läntiset – 4 vuoteen ei ole saatu tehtyä juuri mitään, Putinin käskyt vain kuvitelmaa

Tämä on maksuton näyte T&T:n sisällöstä. Tilaa Tekniikka&Talous, niin saat rajattoman lukuoikeuden kaikkeen sisältöön ja arkistoon. Samalla tuet riippumatonta suomalaista teknologiajournalismia.Tilaa tästä