Oikeuskansleri Janne Salminen moittii ulkoministeriötä leväperäisestä toiminnasta. Myös Salmisen edeltäjä Tuomas Pöysti arvosteli ministeriötä.
Oikeuskansleri Janne Salminen antoi ulkoministeriölle ja sen neljälle virkamiehelle huomautuksen. Kuva: Juri Rings / HS
Oikeuskansleri Janne Salminen on antanut huomautuksen lainvastaisesta menettelystä ulkoministeriölle ja ulkoministeriön entiselle hallintojohtajalle, entiselle henkilöstöjohtajalle, entiselle henkilöstöpäällikölle ja entiselle lakimiehelle.
Taustalla on hämmästyttävä tapahtumaketju.
Apulaisoikeuskansleri oli ottanut omana aloitteenaan tutkittavaksi ulkoministeriön menettelyn oikeuskanslerin tietojensaantioikeuden noudattamisessa erästä kanteluasiaa selvitettäessä.
Apulaisoikeuskansleri pyysi ulkoministeriöltä selvitystä 26.7.2021.
Koska ulkoministeriön selvityksestä puuttui muun muassa liitteitä, apulaisoikeuskansleri pyysi ulkoministeriöltä lisäselvitystä, joka toimitettiin 5.12.2022.
Lisäselvityskin oli puutteellinen, ja apulaisoikeuskansleri pyysi 15.12.2022 ulkoministeriöltä toistamiseen lisäselvitystä.
Ulkoministeriö toimitti toisen lisäselvityksensä lähes kolme viikkoa myöhässä.
Viivästyminen johtui ulkoministeriön silloisista puutteellisista kirjaamiskäytännöistä.
Kun toinenkaan lisäselvitys ei sisältänyt kantelussa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn osallistuneiden virkamiesten selvityksiä, apulaisoikeuskansleri pyysi ulkoministeriöltä jo kolmannen kerran lisäselvitystä 21.2.2023.
Kolmas lisäselvitys sisälsi viimein vaaditun puitesopimuksen ja liitteen, mutta jäi edelleen puutteelliseksi.
Ulkoministeriö ei lopulta toimittanut oikeuskanslerinvirastoon kantelussa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn osallistuneiden virkamiesten henkilökohtaisia selvityksiä.
Oikeuskanslerin mukaan ulkoministeriöstä toimitettiin myös virheellistä tietoa asiakirjojen julkisuudesta.
Ministeriö oli ensin ilmoittanut salassa pidettäviksi kokonaisia asiakirjoja, mutta salassapidon perustetta tarkemmin kysyttäessä kuitenkin ilmoittanut, etteivät asiakirjat olleetkaan kaikilta osin salassa pidettäviä.
Oikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että ylimpien laillisuusvalvojien tietojensaantioikeuden tehokas toteutuminen on laillisuusvalvonnan yksi perusta.
Oikeuskanslerin mukaan toiminta asian yhteydessä on ollut ”kokonaisuutena arvostellen leväperäistä”.
Huomautus on syytettä lievempi toimenpide, jossa oikeuskansleri osoittaa virheen ja edellyttää, että vastaavaa ei tapahdu jatkossa.
Tuomas Pöysti katsoi, että ulkoministeriön johto ja ministeriön virkamiehet suhtautuivat välinpitämättömästi nimitysasioiden valmistelemiseen. Kuva: Liisa Takala
Kyseessä on jo toinen kerta lyhyen ajan sisällä, kun oikeuskansleri esittää moitteita ulkoministeriön suuntaan.
Salmisen edeltäjä Tuomas Pöysti arvosteli viime vuoden huhtikuussa ratkaisussaan ulkoministeriötä perustavanlaatuisista virheistä ja puutteista ulkoministeriötä koskevissa nimitysasioissa.
Ulkoministeriöön laillisuusvalvontakäynnin tehnyt Pöysti katsoi ministeriön johdon ja virkamiesten suhtautuneen välinpitämättömästi nimitysasioiden valmistelemiseen.
Nimitysasioissa oli toistunut vuodesta toiseen yksi tai useampi seuraavista virheistä: kelpoisuusvaatimukset oli kirjattu väärin, kelpoisuusvaatimusten arvioiminen oli ollut puutteellista, hakijoiden ansioiden kuvaus nimitysmuistioissa ei ollut tasapuolista, ansiovertailua ei ankkuroitu viran vaatimuksiin, määräaikaisuuden perusteet eivät olleet asianmukaisia ja muutoksenhakuohjaus oli ollut virheellistä.
Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa oli jouduttu vuosina 2019–2024 puuttumaan poikkeuksellisen usein ulkoministeriön nimitysasioihin.