Koulu | Erityisasiantuntija ja liikunnanopettaja Heidi Rautajoen mukaan taustalla vaikuttavat ulkonäköpaineet, opitut rutiinit, kiusaaminen ja tarve yksityisyyteen.
Kouluissa on käytössä yleiset puku- ja suihkutilat. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Pelkonen / Aamulehti
8.5. 15:12
Lue tiivistelmä
Yhä useampi koululainen jättää suihkussa käynnin väliin liikuntatunnin jälkeen.
Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n erityisasiantuntija Heidi Rautajoki kertoo tilanteen pahentuneen 10–15 vuoden aikana osin sosiaalisen median ulkonäköpaineiden vuoksi.
Rautajoki on huolissaan suomalaisen saunakulttuurin tulevaisuudesta, jos yleisiin puku- ja suihkutiloihin ei totuta koulussa.
Ruotsissa Tukholmassa on ehdotettu suihkukoppeja kouluihin ja Suomessa liikunnanopettajat ovat toivoneet väliseiniä ja -verhoja suihkutiloihin.
Lasten suihkussa käynti liikuntatunnin jälkeen on herättänyt keskustelua Ruotsissa.
Yleisradioyhtiö SVT kertoo, että suihkun väliin jättäminen liikuntatunnin jälkeen on yleinen ongelma. SVT:n artikkelin mukaan syynä on yksityisyyden puute.
”Moni on epävarma itsestään, eikä tunne oloaan turvalliseksi puku- ja suihkutiloissa. Kaikki näkevät sinut suihkussa. Se on huono asia”, kahdeksasluokkalainen Elis Tufvesson kertoi SVT:lle.
Ongelma ei ole uusi. Esimerkiksi vuonna 2016 laajassa ruotsalaiskyselyssä kävi ilmi, että kuusi kymmenestä koululaisesta jätti peseytymisen kokonaan väliin koulun liikuntatunnin jälkeen.
Nyt Tukholmassa on ehdotettu, että kaikkiin uusiin tai kunnostettaviin kouluihin tulisi suihkukopit turvallisuuden lisäämiseksi.
Sama ongelma on havaittu myös Suomessa. Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n erityisasiantuntija ja liikunnanopettaja Heidi Rautajoki kertoo, että tilanne on hänen kokemustensa mukaan pahentunut 10–15 viime vuoden aikana.
”Olen toiminut parikymmentä vuotta liikunnanopettajana ja tässä on tapahtunut iso muutos. Sanoisin, että se liittyy osin sosiaalisen median aiheuttamiin ulkonäköpaineisiin. Alastomuus samaa sukupuolta olevien kesken ei ole niin luontevaa kuin se oli vielä parikymmentä vuotta sitten.”
Peruskoulun liikunnan opetussuunnitelmaan kuuluu opettaa koululaisia huolehtimaan hygieniasta. Se, miten reippaasti suihkuun mennään, vaihtelee paljon ryhmän, koulun ja kunnan mukaan.
”Me liikunnanopettajat ajattelemme, että oppilaat tulisivat eri vaatteissa liikuntatunnille, kävisivät suihkussa ja vaihtaisivat päälle puhtaat vaatteet. Mutta esimerkiksi murrosikäisillä haasteeksi muodostuu se, miten käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteita niin, että se tuntuu luontevalta.”
”Paljon riippuu myös siitä, onko oppilas tottunut käymään suihkussa jo alakoulussa. Silloin se on helpompaa myös yläkoulussa. Myös ryhmähenki vaikuttaa. Jos ryhmässä on haasteita tai kiusaamista, voi olla vaikeampi rohkaistua käymään suihkussa.”
Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n erityisasiantuntija Heidi Rautajoki. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Rautajoen mukaan yksityisyyden puute on ongelma myös suomalaisten koulujen pukutiloissa. Siksi liikunnanopettajat yrittävät vaikuttaa, että koulujen suihkutiloihin tehtäisiin väliseiniä ja -verhoja.
Moni oppilas käy kyllä lopulta kotona suihkussa, mutta asiantuntijan mukaan olisi hyvä oppia vaihtamaan vaatteita ja peseytymään yleisissä tiloissa.
Sitä joutuu kuitenkin tekemään esimerkiksi urheilu- ja uimahalleissa.
”Koulun liikuntatunti olisi hyvä paikka opetella luontevaa suihkukäyttäytymistä.”
Rautajoki on huolissaan, onko suomalainen välitön suhtautuminen alastomuuteen katoamassa.
”Onko saunakulttuurimme kadonnut? Haluammeko, että Suomi on tulevaisuudessa sellainen maa”, jossa ei uskalleta yleisissä tiloissa peseytyä tai pukeutua?”
Koululaiset eivät välttämättä halua mennä uimahalliin, jos he eivät ole tottuneet peseytymään ja pukeutumaan yhteisissä tiloissa.
”Se on harmi, sillä uimataito on tärkeä asia. Opettajana ajattelen, että jokainen keho on hyvä ja alastomuus luonteva asia, kun puhutaan suihkussa käymisessä. Se mahdollistaa esimerkiksi saunakulttuurista ja uimisesta nauttimisen. ”
Liikunnanopetuksessa pyritään edistämään hyväksyvää suhtautumista omaan kehoon. Se vaatii kuitenkin hienotunteisuutta, eikä ole aina helppoa.
”Olisi ihanaa, jos jokainen voisi suhtautua kehoonsa hyväksyvästi. Samalla tasapainoilemme sen kanssa, ettemme aiheuta ikäviä kokemuksia niille, joita oma keho tai alastomuus ujostuttaa.”