– Suurin osa venäläisistä omaksuu identiteetin, jossa muut kansat ja maat ovat alistettavissa.
Lue tiivistelmä
Kirjailija Sofi Oksanen sanoo ISTV:n Ukraina-studiossa, että Venäjän kansa ei voi paeta vastuutaan Ukrainan sodasta.
Oksasen mukaan venäläisten kannatus Krimin valtaukselle 2014 ja suurhyökkäykselle 2022 on antanut presidentti Vladimir Putinille mandaatin aggressiivisille toimilleen.
Oksanen toteaa, että imperialismi on kuulunut venäläiseen identiteettiin vuosisatojen ajan eikä toiveita valtion muuttumisesta ole.
Tavallinen venäläinen ei voi paeta vastuutaan Ukrainan sodasta ja presidenttinsä Vladimir Putinin vallasta.
Tämä oli kirjailijan ja kansainvälisesti tunnustetun Venäjä-kriitikon Sofi Oksanen kanta ISTV:n Ukraina-studiossa perjantaina.
– Minun mielestäni ei voi. Ihminen on kollektiivisesti vastuussa maansa tekemisistä
Venäjän kansa hurmioitui Krimin niemimaan laittomasta valtauksesta vuonna 2014. Seuraavan kerran itsevaltiaan presidentin kannatus pomppasi huippulukemiin vuonna 2022, kun hän komensi divisioonansa suurhyökkäykseen Ukrainaan.
Oksasen mukaan nämä tavallisten venäläisten viestit ovat antaneet Putinille mandaatin aggressiivisille toimilleen.
– Hän toteuttaa kansansa toiveita. Siitähän se kertoo.

Punaisen torin kansanjuhlassa ylistettiin Vladimir Putinia, kun hän oli laittomasti liittänyt Ukrainan vallatut alueet Venäjään syksyllä 2022. Kuva: Sputnik/Sergei Karpukhin/ REUTERS
Oksasen mielipiteet Venäjän vaarallisuudesta ovat saaneet aimo annoksen lisää rankkaa realismia ja pessimismiä Ukrainan sodan myötä.
Toiveita Putinin hallitseman valtion muuttumisesta vähemmän imperialistiseksi tai jopa demokraattisemmaksi ei ole – nyt silmät ovat auenneet tähän jo Euroopassakin.
– Venäjä tulee säilymään muille maille ongelmallisena, koska se on väistämättä ja lähtökohtaisesti aggressiivinen ja valloitushaluinen.
– Venäläiseen identiteettiin, valtion tukemaan identiteettiin, kuuluu imperialismi. Se on kuulunut siihen vuosisatojen ajan.
– Tämä imperialismi on suurta osaa kansaa yhteen liimaava asia, koska mitään muuta ei oikeastaan ole.
– Siitä on kyse. Ei ole muuta, Oksanen toteaa.

Voitonpäivänä juhlitaan sotilaallisin menoin Putinin ja venäläisten valtaa suhteessa muihin. Kuva: Maxim Bogodvid / RIA Novosti / Reuters
Voitonpäivän nostaminen kansalliseksi merkkipäiväksi on perua Venäjän natsi-Saksasta saadusta voitosta toisessa maailmansodassa. Mutta päivän todellinen tarkoitus on juhlia Putinin ja samalla venäläisten valtaa suhteessa muihin.
– Jos maa toteuttaa imperialistista politiikkaansa ja suurin osa ihmisistä omaksuu sellaisen identiteetin, niin silloin se on väistämätöntä.
– Tähän identiteettiin kuuluu se, että muut kansat ja maat ovat alisteisia ja alistettavissa.

Kirjailija ja kansainvälisesti tunnustettu Venäjä-kriitikko Sofi Oksanen. Kuva: Seppo Kärki / IS
Oksasen mukaan kyseinen venäläinen asenne pyrkii estämään ”näin pohjoismaisesta näkökulmasta katsottuna meidän olemassaolomme”.
Hän ryydittää sanomaansa muistuttamalla Suomelle läheisen kansan kohtalosta.
– Inkerinmaa on hyvä esimerkki siitä, kuinka inkeriläisten kansanmurha toteutettiin. Ei siellä enää ole inkeriläisiä, Inkerin suomalaisia. Alue on täysin venäläistetty.
Yllä olevalla videolla Sofi Oksasen studiohaastattelu kokonaisuudessaan.