Nurkkaan ahdistettu eläin on tunnetusti vaarallinen, ja sellainen on Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka tänä päivänä keikaroi voitonpäivän juhlallisuuksissa Moskovan Punaisella torilla.
Venäjältä on kaikunut kuluvan vuoden aikana yhä synkempiä tietoja, mutta niitä olisi syytä tarkastella etenkin naapurimaa Suomessa pelkän ilkkumisen sijaan myös tarkan varautuneesti.
Viime päivinä on nimittäin tullut useampiakin lausuntoja siitä, että Putin saattaisi yrittää Yhdysvaltojen heikentyneen sitoutumisen takia täsmäiskua tai kohdennettua operaatiota Naton yhtenäisyyden testaamiseen.
Tämän varoituksen antoivat yhdysvaltalaismedia Politicolle muun muassa suomalaismeppi Mika Aaltola (kok) sekä Liettuan entinen ulkoministeri Gabrielius Landsbergis.
Lähes identtisen arvion tarjoili Iltalehden haastattelussa myös Putinin entinen puheenkirjoittaja Abbas Galljamov. Hänen mukaansa taustalla on presidentin laskenut kannatus ja kansan kasvanut julkinen uhma maan johtoa kohtaan.
Liian äänekkäitä hälytyskelloja ei kuitenkaan tule vielä tässä vaiheessa soittaa, koska se antaisi aivan liian ruusuisen kuvan Venäjän sotilaallisten kyvykkyyksien nykyisestä tilasta. Yli neljä vuotta kestänyt Ukrainan sota on osoittanut, että maan asevoimat eivät ole niin tehokkaita kuin kenties vielä ennen hyökkäyssotaa kuviteltiin.
Hyökkäyssodan alussa Venäjä yliarvioi asevoimiensa kykyä ja aliarvioi ukrainalaisten taistelutahtoa. ZumaWire / MVPHOTOS
Mutta kuten toinen suomalaismeppi Ville Niinistökin (vihr) Politicolle totesi: Venäjä ei ole kaikkivoipa, mutta epätoivo on vaarallista.
Putin kertoi itsekin vuonna 2000 ilmestyneessä omaelämäkerrallisessa teoksessa, miten hän oppi jo nuorena, että nurkkaan ajettu eläin on vaarallinen.
Putinin haastatteluihin pohjautuvassa teoksessa tuolloin tuore presidentti muisteli omaa lapsuuttaan Pietarin kaduilla. Hän kertoo kirjassa, miten hänellä ja muilla lapsilla oli tapana ajanvietteeksi jahdata rottia kepeillä.
Erään jahdin yhteydessä Putin onnistui ajamaan asuintalonsa eteisessä olleen suuren rotan nurkkaan. Eläin hyökkäsi pakkotilanteessa yllättäen Putinin kimppuun ja jahtaajasta tuli nopeasti jahdattu.
– Onneksi olin hieman nopeampi ja onnistuin paiskaamaan oven kiinni sen nenän edessä. Siellä – portaikon tasanteella – sain pikaisen, mutta ikimuistoisen oppitunnin sanan ”nurkkaan ajettu” merkityksestä, Putin kertoo kirjassa.
Putinia ja Venäjää voi tällä hetkellä hyvällä omallatunnolla verrata tuohon nurkkaan ajettuun rottaan.
Presidentin henkilökohtainen suosio on ollut jatkuvassa laskussa, kun Kremlin internetille ja etenkin viestisovellus Telegramille asettamat rajoitukset ovat nostaneet jopa epätyypillisen äänekkäitä soraääniä.
Ukrainan rintamalla Venäjän joukot ovat suorastaan juurtuneet paikoilleen. Iltalehden sota-asiantuntijan Emil Kastehelmen mukaan Venäjän eteneminen Ukrainassa on käytännössä kuihtunut huhtikuun aikana.
Kuin pisteenä i:n päälle Venäjän johdon vuoden tärkeimmän propagandajuhlan eli voitonpäivän juhlallisuudet ovat kuihtumassa kasaan. Moskovaan saapuu tänä vuonna vain neljä kansainvälisesti tunnustetun valtion päämiestä, kun viime vuonna heitä oli useita kymmeniä.
Tämän vuoden voitonpäivän juhlallisuudet kalpenevat viime vuoteen verrattuna, kun paikalle saapui muun muassa Kiinan presidentti Xi Jinping. ZumaWire / MVPHOTOS
Lisäksi heistä yksi, Serbian presidentti Aleksandar Vučić, ei edes osallistu Punaisella torilla järjestettävään paraatiin. Kenties hänkin ymmärsi, kuinka pahalta näyttää, kun hänet niputetaan sellaisten hännystelijöiden kuten Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenkan kanssa samaan joukkoon.
Jos Putin ja Venäjä kuvastavat nurkkaan ajettua rottaa, niin Ukraina ja sen tukijat ovat nurinkurisesti tämän eläimen pakoreitin edessä keppi kädessään seisovia nuoria Putineita.
Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) kertoi, että Ukraina puskee Venäjää tällä hetkellä jo hitaasti taaksepäin rintamalla.
Samalla puolustajasta on tullut vuosi vuodelta tehokkaampi yhä syvemmälle Venäjälle suunnatuissa drooni-iskuissaan. Tämän ovat saaneet kokea tänä vuonna etenkin Venäjän öljykaupalle elintärkeät Suomenlahden Koiviston ja Laukaansuun öljysatamat.
Ukraina on tänä keväänä kurittanut Venäjän Suomenlahden öljysatamia. Kuva maaliskuulta Koiviston satamasta nousseesta savusta. Planet Labs PBC
Euroopan unioni taas hyväksyi huhtikuussa jo 20. Venäjään kohdistetun pakotepaketin. Siinä pakotelistalle lisättiin muun muassa 36 Venäjän energia-alan yhtiötä ja 46 uutta pakotteita kiertävää varjolaivaston alusta.
Venäjän talouden kurittamisen lisäksi pakotepaketissa vahvistettiin myös toimia, joilla estetään pakotteiden alaisten osien päätymistä Venäjän asevoimien käyttöön. Muun muassa Venäjän oma drooniteollisuus on näistä äärimmäisen riippuvainen.
Brittimedia Financial Timesin mukaan Putinille ollaan kuitenkin tarjoamassa mahdollisesti kepin lisäksi nyt myös porkkanaa. FT:n tietojen mukaan EU valmistautuu tällä hetkellä mahdollisiin keskusteluihin hänen kanssaan.
Keskusteluyhteyden avaamista on pohdiskeltu jo hetken aikaa, ja sitä on suoraan ehdottanut myös Suomen entinen presidentti Sauli Niinistö. Asiantuntijat ovat kuitenkin varoittaneet, että keskusteluihin ei kannata lähteä ilman selvää ajatusta siitä, mistä ja miten Putinin kanssa tulisi keskustella.
Financial Timesin mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa keskustelee tällä hetkellä EU-maiden kanssa mahdollisuudesta avata keskusteluyhteys Venäjään. ZumaWire / MVPHOTOS
Tällä hetkellä on myös pohdittava sitä, voisiko keskusteluyhteyden avaaminen olla köysissä roikkuvalle Putinille enemmänkin elämänlanka kuin mahdollisuus Ukrainan sodan päättämiseen.
Se voisi antaa tympääntyneelle kansalle kenties kuvan siitä, että heidän presidenttiään arvostetaan edelleen maailmalla ja sota sekä sen mukana tulleet ikävyydet tavallisen venäläisen elämään voisivat pian väistyä.
On myös äärimmäisen vaikea nähdä, että Putin olisi vieläkään valmis rakentavan keskustelun käymiseen. Hän ja Kreml eivät ole antaneet pienintäkään vihjausta siitä, että Venäjä olisi valmis luopumaan maksimaalisista tavoitteistaan Ukrainassa.
Venäjä vaatii edelleen Ukrainaa perääntymään sen vahvoista puolustusasemista Donetskissa. Kuvituskuva. ZumaWire / MVPHOTOS
Viimeisin muistutus tästä saatiin torstaina, kun Ukrainan delegaatio matkasi pääneuvottelija Rustem Umerovin johtamana Yhdysvaltoihin keskustelemaan rauhanneuvotteluista.
Samana päivänä Putinin avustaja Juri Ušakov kertoi venäläislehdistölle, ettei Venäjä näe Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Venäjän välisiä neuvotteluita tarpeellisiksi niin kauan kuin Ukraina pitää joukkojaan Donbassin alueella.
– Kiovan on nyt otettava vain yksi vakava askel, jonka jälkeen ensinnäkin sotatoimet lakkaavat ja toiseksi avautuvat mahdollisuudet käydä vakavia keskusteluja pitkän aikavälin ratkaisun näkymistä, Ušakov loruili toimittajille.
Venäjän kohdalla ei myöskään voi unohtaa sitä, kuinka faktapohjaista tietoa Putinille toimitetaan.
Tästäkin esimerkkinä voi käyttää helmikuun 2022 tapahtumia, kun presidentille ilmeisesti vakuutettiin Venäjän asevoimien marssivan Kiovaan muutamassa päivässä. Putinin korvaan kuiskuteltiin fantasioita, joiden mukaan ukrainalaiset olisivat vakaasti Venäjä-mielisiä.
Nuo hetket toimivat muistutuksena siitä, mikä autoritaarisen järjestelmän ongelma usein on: ylimmälle johtajalle uskalletaan kertoa vain hyviä uutisia, koska kaikki muu olisi osoitus epäpätevyydestä.
Näin ollen kaikki todenperäiset tiedot Venäjän asevoimien kyvyistä eivät välttämättä päädy Putinille asti, ja hän voisi yrittää jotakin niin epätoivoista tekoa kuin kohdistettua sotilasoperaatiota länttä vastaan.
Tästä syystä on Suomessakin syytä pysyä hereillä, kun rottaa jahdataan kepillä nurkkaan. Se voi nimittäin vielä epätoivossaan kääntyä viimeiseen uskaliaaseen hyökkäykseen.
Juttua korjattu 9.5.2026 kello 7.21: Juttuun korjattu, että Ukrainan sota on jatkunut yli neljä vuotta, ei yli viisi vuotta, kuten jutussa aiemmin virheellisesti luki. Lisäksi korjattu, että voitonpäivän väliin jättää Slovakian pääministeri Robert Ficon sijaan Serbian presidentti Aleksandar Vučić.