Helsinkiläinen mies hakee vakuutusyhtiötä konkurssiin. LähiTapiolan mukaan yhtiö on äärimmäisen vakavarainen.
Lue tiivistelmä
72-vuotias helsinkiläinen Teijo on hakenut vakuutusyhtiö LähiTapiolaa konkurssiin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
Teijo vaatii LähiTapiolalta lähes 3,5 miljoonaa euroa tapaturmakorvauksia työtapaturmasta, joka tapahtui vuonna 2011.
LähiTapiolan vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Eeva Salmenpohja sanoo yhtiön olevan äärimmäisen vakavarainen.
Salmenpohjan mukaan oikea etenemistie korvauskiistassa olisi vakuutuslautakunta, ei konkurssihakemus.
Maksukyvyttömyysrekisteriin ilmestyi vapunaattona erikoinen näky. Helsinkiläinen mies on hakenut Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolaa konkurssiin.
Teijo vaatii Lähi-Tapiolalta lähes 3,5:tä miljoonaa euroa tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia. Vakuutusyhtiö on katsonut korvausvaatimuksen perusteettomaksi.
Ilta-Sanomat on nähnyt tapaukseen liittyvät kymmenet asiakirjat.
Teijo kertoo Ilta-Sanomille, että taustalla on se, että hän loukkaantui helmikuussa 2011 asunto-osakeyhtiön hiekoittamattomalla pihalla, kun hän oli tulossa työneuvottelusta. Kaatumisessa Teijo löi päänsä maahan, sai aivovamman, niskan retkahdusvamman ja olkapäävamman ja tuli kertalaakista täysin ja pysyvästi työkyvyttömäksi.
Teijolla oli yrittäjän YEL-vakuutus Lähi-Tapiolassa. Hän katsoo, että Lähi-Tapiola on korvausvelvollinen YEL:n mukaisen työajan tapaturmavakuutuksen perusteella maksamaan tapaturmaeläkettä.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden opaste maaliskuussa 2025. Kuva: Niko Ranta
Lähi-Tapiolalta tuli kuitenkin kielteinen korvauspäätös 9.6.2011. Vakuutusyhtiö totesi päätöksessään, ettei onnettomuus oikeuta tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin.
Vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin mukaan Teijon työkyvyttömyys ei johtunut kaatumisesta tulleista vammoista vaan aivojen surkastumasta ja mahdollisesta mikroverisuonitaudista, jotka eivät kuulu tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin.
Teijoa hoitaneet lääkärit ja muut asiantuntijat olivat sitä mieltä, että täysi työkyvyttömyys johtui kaatumisessa tulleesta aivo- ja niskan retkahdusvammasta ja että Teijo on sen perusteella oikeutettu tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin.
Teijo valitti kielteisestä korvauspäätöksestä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan, joka hylkäsi valituksen ja piti kielteisen päätöksen voimassa. Lautakunta katsoi kesällä 2013 antamassaan päätöksessä, ettei Teijo ollut saanut liukastumisessa aivovammaa, vaan työkyvyttömyys johtui muista neurologisista oireista.
Lautakunta kuitenkin määräsi Lähi-Tapiolan korvaamaan vasempaan olkapäähän tulleen vamman sairaanhoitokulut.
LähiTapiola myönsi 2012 Teijon saaneen aivovamman. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Toisaalla, helmikuussa 2012 antamassaan osatyökyvyttömyyseläkepäätöksessä Lähi-Tapiola tuli myöntäneeksi Teijon aivo- ja kaularankavamman.
– Terveydentilastanne saamiemme tietojen mukaan Teille sattui 17.2.2011 tapaturma, jossa saitte aivovamman sekä vasemman olkapään ja kaularangan vammat, osatyökyvyttömyyseläkepäätöksessä todetaan.
Lähi-Tapiola on sen jälkeen kuitenkin pitäytynyt kannassaan, että Teijolle ei tapaturman seurauksena ole aiheutunut korvaukseen oikeuttavaa aivovammaa. Lähi-Tapiola on asiakirjoissa todennut, että korvaukseen oikeuttavat vasemman olkapään vamma, niskan retkahdus ja pään iskuvamma. Korvaukseen sen sijaan eivät oikeuta neurologiset oireet eikä kaularangan rappeuma.
Teijo oli hakenut Lähi-Tapiolalta täyttä työkyvyttömyyseläkettä, ja hän valitti päätöksestä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan, joka kevättalvella 2013 muutti päätöksen. Lautakunnan päätöksen jälkeen Lähi-Tapiola myönsikin Teijolle täyden työkyvyttömyyseläkkeen, joka on ollut 1.1.2013 alkaen vähän yli 2 600 euroa kuukaudessa.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan kielteisestä päätöksestä Teijo sen sijaan valitti vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeus käsitteli asiaa kuusi vuotta ja päätti kesällä 2019, että kaikki Teijon tapaturmakorvausvaatimukset hylätään.
Vakuutusoikeuden mukaan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei ollut tarvetta muuttaa muutoin kuin olkapäävamman osalta. Vakuutusoikeus määräsi Lähi-Tapiolan maksamaan Teijolle täyttä tapaturmaeläkettä neljän kuukauden ajalta. Lähi-Tapiola maksoi Teijolle loppuvuodesta 2013 tapaturmaeläkettä noin 47 000 euroa.
LähiTapiolan mukaan konkurssihakemus on väärä tapa käsitellä tapausta. Kuva: Pete Aarre-Ahtio
Teijo sanoo, että vakuutusoikeuden päätöksen perusteena olleesta aineistosta puuttui kymmeniä lääkäri- ja asiantuntijalausuntoja, jotka liittyivät erittäin oleellisina todisteina kumoamaan Lähi-Tapiolan kielteinen korvauspäätös 9.6.2011. Teijo sanoo, että Lähi-Tapiola on 15 vuoden ajan vedonnut tähän päätökseen ja väittänyt Teijon työkyvyttömyyden johtuvan aivojen surkastumasta ja epäillystä mikroverisuonitaudista.
– Jättämällä kaikista relevanteimman aineiston pois asian käsittelystä asia saatiin näyttämään täysin tosiasioiden vastaiselta, Teijo väittää eräässä dokumentissa.
Vakuutusoikeuden päätöksen jälkeen Teijo teki Lähi-Tapiolalle uudelleenkäsittelypyynnön – tuloksetta.
Teijo nosti kanteen liukastumiskorvauksista asunto-osakeyhtiön vastuuvakuutusyhtiötä Pohjola Vakuutusta vastaan Helsingin käräjäoikeudessa toukokuussa 2021. Ratkaisussaan syksyllä 2024 käräjäoikeus vahvisti Teijon saaneen kaatumisessa aivovamman ja niskan retkahdusvamman, joista aiheutui pysyvä työkyvyttömyys haitta-asteella 13.
Käräjäoikeus tuomitsi Pohjola Vakuutuksen korvaamaan Teijolle ansionmenetyksen, pysyvän haitan, tilapäisen haitan ja muut kulut, yhteensä noin 232 000 euroa. Tuomio on lainvoimainen.
Kun Teijolla oli käräjäoikeuden päätöksellä mustaa valkoisella aivovamman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä, hän teki Lähi-Tapiolalle uuden uudelleenkäsittelypyynnön helmikuussa 2025. Lähi-Tapiola antoi kielteisen korvauspäätöksen heti maaliskuun alussa 2025 todeten, ettei käräjäoikeuden tuomio anna aihetta muuttaa vuonna 2011 annettua päätöstä.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Espoon Otaniemessä. Kuva: Seppo Kärki / IS
Kielteisen päätöksen jälkeen Teijo valitti uudelleen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan huhtikuussa 2025 ja vaati, että lautakunta määrää Lähi-Tapiolan korjaamaan päätöksensä ja määrää Teijolle korvaukset työtapaturmasta. Asian käsittely lautakunnassa on yhä kesken.
Lopulta Teijo toimitti Lähi-Tapiolalle maksukehotuksen vajaasta 3,5 miljoonasta eurosta seitsemän päivän maksuajalla konkurssiuhkauksin 13. huhtikuuta 2026. Kun maksua ei kuulunut, Teijo teki Lähi-Tapiolasta maksukyvyttömyysrekisteriin konkurssihakemuksen.
Hakemuksessaan hän vaatii vakuutusyhtiöltä lähes 3,5 miljoonan euron korvauksia. Summa perustuu siihen, että Lähi-Tapiola oli aikoinaan vahvistanut Teijon tapaturmaeläkkeen suuruudeksi 133 000 euroa vuodessa. Teijo hakee korvauksia takautuvasti ajalta 17.2.2012–31.3.2026 lisättynä indeksikorotuksilla ja viivästyskoroilla.
Teijo kertoo Ilta-Sanomille, että hän teki konkurssihakemuksen, koska hän kokee, että vakuutusyhtiö on viivytellyt perusteettomasti tapaturmalain mukaisten tapaturmakorvausten maksamista 15 vuoden ajan.
– Tein konsulttitöitä elääkseni, ja työt loppuivat kerrasta. Olen 15 vuotta kärsinyt, ja nyt kun ikää on 72, niin asialle pitää saada lopullinen piste, Teijo sanoo.
Teijo myös kokee, että asiasta aiemmin annetut päätökset ovat perustuneet puutteellisiin selvityksiin ja virheellisiin laintulkintoihin. Hän katsoo, että hän on oikeutettu tapaturmavakuutuslain mukaiseen tapaturmaeläkkeeseen.
YEL-vakuutus (yrittäjän eläkelaki) on yrittäjille lakisääteinen ja pakollinen eläkevakuutus. Se kattaa eläkkeen lisäksi sosiaaliturvan kuten sairauspäivärahan ja työttömyysturvan, ja siihen sisältyvä tapaturmaeläke on korvaus työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvasta pysyvästä työkyvyttömyydestä. Sitä maksetaan, kun työkyky on heikentynyt vähintään 10 prosenttia.
Vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Eeva Salmenpohja Lähi-Tapiolasta sanoo, että vakuutusyhtiö on äärimmäisen vakavarainen ja sen maksuvalmius on erinomaisella tasolla.
– Finanssivalvonta seuraa ja valvoo tarkasti ja tiukasti vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta eli kykyä vastata kaikkiin korvauksiin ja muihin vastuisiin. Jos maksuvalmius olisi uhattuna, yhtiö olisi jo Finanssivalvonnan valvontatoimien kohteena, Salmenpohja kertoo.
– Vaikka yksityisellä henkilöllä olisi riitainen tai riidaton saatava – esimerkiksi korvauskiista – oikea etenemistie on viedä vakuutusriidan käsittely vakuutuslautakuntaan tai kuluttajariitalautakuntaan, ei edetä konkurssihakemuksen kautta, Salmenpohja kuvaa.