Saunomisen terveyshyödyt ovat laajat. Se saattaa auttaa jopa ehkäisemään muistisairauksia.
Saunominen voi jopa ennaltaehkäistä muistisairauksia, kertoo professori ja kardiologi Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta. Tässä jutussa hän kertoo, ovatko saunomisen terveyshyötyihin liittyvät väittämät totta vai tarua.
Säännöllinen saunominen voi auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja
Totta. Tutkimusten mukaan säännöllinen saunominen vähentää selvästi sydän- ja verisuonitautien riskiä ja on myös yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.
Saunomisen tärkeimmät hyödyt tulevat kolmen eri mekanismin kautta. Lämpö auttaa laskemaan verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa. Lisäksi saunomisen jälkeen tapahtuva kehon jäähtyminen aktivoi autonomisen hermoston rauhoittavaa osaa, jolloin stressi häviää ja mieli tyyntyy.
Saunominen voi olla monin tavoin hyväksi myös aivoille
Totta. Säännöllisen saunomisen on havaittu olevan yhteydessä selvästi pienempään dementian ja Alzheimerin taudin riskiin sekä parempaan mielialaan. Joissakin tutkimuksissa tiheä saunominen on vähentänyt dementiariskiä jopa 65 prosenttia.
Vaikutukset voivat johtua monista eri syistä. Saunan lämpö voi parantaa aivojen verenkiertoa ja lisätä hyvää oloa tuottavien hormonien tuotantoa. Vaikutusta voi olla myös saunomiseen usein liittyvällä yhteisöllisyyden kokemuksella.
Parhaat terveyshyödyt saa, kun saunoo 1–2 kertaa viikossa
Tarua. Eniten terveysvaikutuksia on havaittu niillä, jotka saunovat 4–7 kertaa viikossa noin 20 minuuttia kerrallaan.
Vähemmästäkin saunomisesta saa kuitenkin paljon terveyshyötyjä. Tärkeintä on kuunnella omia tuntemuksia ja saunoa sen verran kuin itsestä tuntuu mukavalta. Lisäksi on tärkeää juoda riittävästi, jotta keho ei kuivu liikaa.