Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smithin ja IS:n erikoistoimittaja Arja Paanasen mukaan Vladimir Putin vaikutti heikolta voitonpäivän puheessaan lauantaina.
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti lauantaina vuotuisen puheensa Venäjän voitonpäivässä.
Putinin puhetta perattiin Ilta-Sanomien studiossa, jossa vieraana oli IS:n Venäjä-erikoistoimittaja Arja Paananen sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smith.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Hanna Smithin mukaan Putin näytti epävarmalta. Kuva: Lassi Rinne
Smith kiinnitti huomiota Putinin puheessa erityisesti yhteen seikkaan.
– Kun Putin puhui Natosta, hän puhui koko Nato-blokista. Hän erityisesti laittoi painotuksen, että kaikki Nato-maat. Se oli mielenkiintoista, koska Yhdysvallat ja Turkki ovat myös Natossa, ei vain EU:n Nato-maat tai naapurimaat, jotka kuuluvat Natoon.
Turkki on Nato-maista ehkä Venäjä-myönteisin. Yhdysvallat taas on suurvalta, jonka suoraa kritisoimista Venäjä on tavallisesti yrittänyt välttää, jotta jännitteet eivät kasvaisi.
– Hän puhui kokonaisuudessaan Nato-blokista, joka on merkittävää.
Putin ei maininnut Ukrainaa puheessa nimellä kertaakaan. Hän totesi puheensa toisessa osuudessa, että ”Nato-blokki tukee ja aseistaa” aggressiivista voimaa, jolla hän viittasi nimenomaan Ukrainaan.
Putin on aiemmin luonut puheillaan kuvaa siitä, että maa ei taistelisi vain Ukrainaa vastaan vaan itseasiassa koko Natoa ja länttä vastaan Ukrainassa. Putin on väittänyt, että Ukraina olisi jonkinlainen Euroopan ja lännen vasallivaltio.
Asiantuntijat kiinnittivät huomiota siihen, että Putin vaikutti puheessaan vakavalta ja kireältäkin. Putinin puhe oli seitsemän minuuttia pitkä.
– Ikään kuin hänellä itsellään olisi ollut vähän epäuskottava olo siellä, Paananen sanoi Putinin olemuksesta.
– Kun hän puhui toisesta maailmansodasta, oli enemmän tunnetta jollain tasolla. Kun tuli se hetki, missä puhuttiin tämän hetkisestä tilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, ääneen tuli erilaista kireyttä, Smith täydensi.
Asiantuntijoiden mukaan Putinin puheesta oli aistittavissa jonkinlaista lamaannusta. Putin yritti valaa uskoa venäläisiin toisen maailmansodan tarinoilla.
– Putin korosti sitä, että uskottiin voittoon ja pitää nytkin uskoa. Sitä uskonvahvistusta puhe kokoajan oli.
– Haetaan jatkumo toisesta maailmansodasta, kun silloin ihmiset uskoivat, niin voitto tuli, Paananen sanoi.
IS:n Venäjä-erikoistoimittaja Arja Paanasen mukaan Venäjä pyrkii hakemaan analogiaa toisen maailmansodan kokemuksista. Kuva: Lassi Rinne
Kertooko tämä siitä, että Putin ei itse usko voittoon?
– Kyllähän siinä sanoilla on aina merkitystä. Jos kokoajan haetaan sitä, että uskottiin voittoon ja voitto tuli, niin on vähän sellainen vire, että pitää uskoa, vaikka se ei ihan kokoajan näytä siltä, Smith analysoi.
Smithin mukaan hyökkäyksen alkaessa Venäjä oli varma voitostaan Ukrainassa. Nyt neljää vuotta myöhemmin eteneminen on hidasta.
– Jos 2022 oltiin ylivarmoja, että Ukrainalla ei ole mitään mahdollisuutta, niin nyt peräänkuulutetaan uskoa, vaikka ei näytä hyvältä, Smith sanoi.