Jos Suomen valtionvelan jakaisi jokaiselle Suomessa asuvalle, se olisi 34 716 euroa per henki.
Lue tiivistelmä
Suomen valtionvelka oli huhtikuun 2026 lopussa noin 196,6 miljardia euroa. Se tekee 34 716 euroa asukasta kohden.
Valtionvelan korkokulut ovat vuonna 2026 noin 3,25 miljardia euroa.
Suomen julkinen velka puolestaan oli noin 284,4 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa.
Suomi joutui tammikuussa EU:n ”tarkkailuluokalle” kasvavan julkisen velkasuhteen takia.
Parlamentaarinen työryhmä on sopinut, että seuraavalla hallituskaudella julkista taloutta pitää sopeuttaa 8–11 miljardin euron edestä.
Suomen velka paisuu. Velkaa otetaan, koska Suomen menot ovat suuremmat kuin tulot. Mutta mistä velassa on oikeastaan kyse ja miksi sillä on väliä?
Tämä juttu kertoo olennaisen siitä, mitä Suomen velasta tarvitsee tietää.
Lähdetään liikkeelle perusasioista.
Suomen julkisyhteisöillä on velkaa, jota kutsutaan myös julkiseksi velaksi. Julkiseen velkaan sisältyvät valtionvelka, mutta myös esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien velat.
Valtionvelka on nimensä mukaisesti valtion ottamaa velkaa, josta päättää eduskunta. Huomattava osa – noin neljä viidesosaa – julkisesta velasta on valtionvelkaa.
Valtionvelka oli noin 196,6 miljardia euroa tämän vuoden huhtikuun lopussa, käy ilmi Valtiokonttorin tilastoista.
Kuvan kaltaisen tilan täyttämiseen tarvittaisiin 3,9 miljardia kappaletta 50 euron seteleitä.
Valtionvelan määrä on niin suuri, että sitä voi olla vaikea käsittää. Oheiset kuvat havainnollistavat asiaa.
Jos velka muuttuisi 50 euron seteleiksi, ohuita seteleitä tarvittaisiin peräti 3,9 miljardia kappaletta, jotta niillä täyttäisi esimerkiksi koulun liikuntasalin kokoisen tilan.
Velan määrää voi havainnollistaa myös sillä, kuinka paljon velkaa on asukasta kohden.
Jos koko velka pitäisi maksaa kerralla pois, jokainen Suomessa asuva joutuisi pulittamaan sitä varten 34 716 euroa, Valtiokonttori on laskenut huhtikuun 2026 osalta.
Valtionvelka per asukas on laskettu huhtikuun 2026 lukemasta. Korkomenot per henkilö on laskettu vuoden 2026 korkomenojen perusteella. Lähteet: Valtiokonttori, IS:n laskelma
Valtion budjetti on tälle vuodelle noin 8,7 miljardia euroa alijäämäinen, Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä kerrotaan. Se tarkoittaa, että Suomi käyttää enemmän rahaa kuin mihin sillä olisi itse varaa.
Valtio ottaa lisää velkaa maksaakseen paitsi menoja, myös jo otettua velkaa sekä sen korkoja.
Valtion velkaantumisella onkin Valtiokonttorin mukaan väliä siksi, että siitä joutuu maksamaan korkoja – laina kun ei ole ilmaista.
Korkomenot ovat tänä vuonna noin 3,25 miljardia euroa, Valtiokonttorin tilastoista selviää. Se tekee noin 573 euroa per asukas.
Kaikki se on jostain muista valtion tehtävistä pois. Jos korkokuluja ei olisi, ratkaisisi se valtion budjetin alijäämästä yli kolmasosan.
Valtio velkaantuu tänä vuonna 13 miljardia euroa lisää, Valtiokonttori kertoo.
Valtionvelasta puhutaan yleensä suhteessa bruttokansantuotteeseen, joka kertoo talouskasvusta.
Vuoden 2025 lopussa valtionvelka oli 66,7 prosenttia suhteessa bkt:hen. Vuonna 2026 velkasuhteen ennustetaan nousevan 69,4 prosenttiin.
Aiemmin valtionvelkaa oli vähän, mutta esimerkiksi 1990-luvun lama, 2000-luvun loppupuolen finanssikriisi sekä vuonna 2020 alkanut koronakriisi ovat kasvattaneet sitä, Valtiokonttori kertoo.
Velkaantuneisuus vaikuttaa luottokelpoisuuteen eli siihen, millä ehdoilla valtio saa jatkossa lainaa. Jos velkaa on paljon, rahoittajat ovat varovaisia ja ehdot muuttuvat huonommiksi. Se tekee velasta vielä kalliimpaa, Valtiokonttorin sivuilla kerrotaan.
Luottokelpoisuudesta kerrotaan luottoluokituksilla, joista paras on AAA.
Tammikuussa uutisoitiin, että luottoluokittaja Scope Ratings laski Suomen luottoluokitusta toiseksi parhaasta AA+:sta kolmanneksi parhaaseen AA:han. Saman teki myös luottoluokitusyhtiö Fitch Ratings viime heinäkuussa.
Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon julkisesta velasta. Tammikuussa Suomi joutui EU:n ”tarkkailuluokalle” siksi, että Suomella julkinen talous on liian alijäämäinen – eli juuri siksi, että Suomen menot ovat suuremmat kuin tulot.
Julkinen velka oli 248,4 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa, selviää Tilastokeskuksen tilastoista.
EU:n sääntöjen mukaan julkinen velka saisi olla enintään 60 prosenttia suhteessa bkt:hen. Suomessa huidellaan jo rutkasti sen yli, sillä vuoden 2025 lopussa velkasuhde oli jo 88,5 prosenttia.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että velkasuhde kasvaa 91,2 prosenttiin tänä vuonna.
Julkisen talouden velkaantuminen halutaan saada kuriin yli puoluerajojen.
Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet niin kutsuttuun velkajarruun. Velkajarrua varten perustettu parlamentaarinen työryhmä määrittelee jatkossa, kuinka paljon Suomella voi olla julkista velkaa.
Työryhmä sopi, että seuraavalla hallituskaudella menoja pitää leikata tai tuloja lisätä 8–11 miljardia euroa, jotta julkinen talous saataisiin tasapainoon.