Tänään12:00
Venäjän keskuspankki on ryhtynyt puhumaan maan työmarkkinoiden ongelmista hälyttävään sävyyn.
”Modernin Venäjän historiassa emme ole koskaan aiemmin kokeneet tällaista työvoimapulaa”, keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina totesi viime viikolla bisneskonferenssissa Moskovassa.
Ongelma vaikuttaa koko taloustilanteeseen ja keskuspankin päätöksentekoon, keskuspankkiiri lisäsi uutistoimisto Interfaxin mukaan.
Venäjän työvoimareservin eli työttömien mutta mahdollisesti työllistettävien ihmisten määrä on pudonnut Ukrainan sodan aikana nopeasti. Vuoden 2021 lopussa heitä oli 7 miljoonaa, kun taas vuoden 2025 päätteeksi enää 4,4 miljoonaa. Samaan aikaan työllisten määrä kasvoi kolmella miljoonalla yhteensä 75 miljoonaan. Luvuista uutisoi Kremliä myötäilevä Izvestija.
Vuosina 2021–2025 työvoimareservin suhde työllisiin painui kymmenyksestä vain 6 prosenttiin. Tätä nykyä jokaista työvoimapalveluiden tarjoamaa pestiä kohden on keskimäärin 2,6 potentiaalista tekijää.
Tilastoa vääristää tiettyjen maatalouspainotteisten alueiden korkea virallinen työttömyysaste, joka ei aina vastaa todellisuutta. Monessa Venäjän kolkassa – kuten Leningradin, Kirovin, Tulan ja Amurin alueilla – töitä on paperillakin vapaana enemmän kuin niiden potentiaalisia tekijöitä.
Pullonkaulan synnyttää ennen kaikkea se, että niukassa työnhakijapoolissa ei ole riittävästi osaamista ja valmiuksia eri sektorien tarpeisiin.
Työvoiman kysyntä jatkaa kiristymistään. Valtiollinen tilastopalvelu Rosstat ennakoi työllisten määrän laskevan vuonna 2026 noin 1,4 miljoonaa henkeä, Izvestija kirjoittaa. Tämä ”demografisten tekijöiden” luoma pudotus olisi jopa kahden prosentin luokkaa 74,7 miljoonasta, joka tilastoitiin joulukuussa 2025.
Kasvun este numero yksi
Eri tahot ovat antaneet arvioita työvoimapulansa laajuudesta. Moni sektori toimii huomattavalla vajaateholla.
Venäjän teollisuudenharjoittajien ja yrittäjien liitto RSPP kertoi viime vuoden lopulla Gazeta-lehdelle teollisuuden tarvitsevan noin kaksi miljoonaa käsiparia lisää – niin työntekijöitä, johtajia kuin myös insinöörejä. Moskovan pormestari Sergei Sobjanin arvioi pääkaupungilta uupuvan noin puoli miljoonaa työntekijää.
Tammikuussa Venäjän sisäministeriö tiedotti joiltain osastoiltaan uupuvan jopa 40 prosenttia tarvittavasta työvoimasta. Vuosi sitten ministeriö arvioi vajeen olleen 170 000 henkilön luokkaa. Vajaamiehitys oli vaikein partioivan poliisin riveissä.
Maatalouden osalta työvoimapula on eri ministeritason arvioiden mukaan 130 000–200 000 henkilöä.
Työvoiman kysyntää kiihdyttävien demografisten syiden kärjessä on väestön ikääntyminen. Helmikuussa 2025 Venäjän sosiaalipolitiikan varapääministeri Tatjana Golikova arvioi, että vuosikymmenen loppuun mennessä valmistava teollisuus tarvitsee 703 000, kuljetus- ja varastointiala 472 000 ja rakennussektori yli 358 000 uutta työntekijää. Tästä uutisoi valtionmedia Rossijskaja gazeta.
Kuohkeaa.
Nainen teki kakkuja Voitonpäivää varten Krasnodarin alueella.
KUVA: Dmitry Feoktistov
Keskuspankin Nabiullina sanoi jo vuonna 2024 työvoimapulan olevan Venäjän talouskasvun este numero yksi. Viime kuussa hän muistutti lukuisista ongelmista, joita tilanteesta seuraa: työnantajat ovat joutuneet kilpailemaan työvoimasta korkeilla palkoilla, mikä on kohottanut tuotantokustannuksia ja kuluttajien ostovoimaa.
Jälkimmäisten kasvu on omiaan kiihdyttämään inflaatiota silloin, kun tuotannon kasvu junnaa. Työvoimapula siis ei ainoastaan paina Venäjän talouskasvua, vaan myös vaikeuttaa keskuspankin inflaationhillintää. Maaliskuussa Venäjän virallinen inflaatio oli 5,9 prosenttia vuodentakaisesta. Huhtikuun lopulla keskuspankki höyläsi ohjauskorkoa 14,5 prosenttiin.
Työvoima ajetaan teuraalle
Presidentti Vladimir Putin on Ukrainan sodan aikana tuon tuostakin kehunut maansa ennätysmatalaa työttömyysprosenttia onnistumisena, joka hänen mukaansa kertoo talouden kunnosta ja resilienssistä. Vain 2,1 prosentin suuruisen työttömyysasteen Putin esitti valonpilkahduksena myös huhtikuun puolivälissä, jolloin hän istutti pöytään talouspäättäjänsä ja vaati selityksiä surkealle talouskasvulle.
Putin on jättänyt mainitsematta keskeisen syyn matalan työttömyyden takana.
Näin korkealla?
Venäjän johtaja Vladimir Putin ei ole kertonut täyttä totuutta Venäjän työttömyydestä.
KUVA: EPA/MIKHAIL METZEL/SPUTNIK/KREMLIN / POOL
Venäjän talouteen erikoistunut The Bell -verkkolehti on osoittanut tilastollisen analyysin keinoin, että Ukrainan sodassa kaatuneiden venäläisten määrän ja laskevan työttömyysasteen välillä vaikuttaa alueellisella tasolla vahva korrelaatio. Sotatappiot näyttäisivät olevan jopa voimakkain syy työmarkkinoiden pingottumiselle.
Kaatuneet eivät palaa sorvin ääreen. Epävarmaa taas on se, milloin ja kuinka suuri osa sodan vuoksi Venäjältä pois muuttaneista työikäisistä palaa paikkaamaan kotimaansa työmarkkinoita. Venäjältä on tiettävästi lähtenyt ja jättänyt palaamatta ainakin 650 000 ihmistä.
The Bellin mukaan ainakin 2,3 prosenttia Venäjän työvoimasta on lähetetty sotimaan tai poistunut maasta. Muuttoliikenne ulos maasta on hidastunut, mutta rintamalle värvätään edelleen miehiä 24 000–30 000 hengen kuukausitahdilla.
Mitä pidempään Venäjä jatkaa sotaansa, sitä pahemmaksi maan työvoimapula äityy.
Ikäkin painaa
Venäjän väestönkehityksen realiteetit eivät tarjoa ongelmiin helpotusta – päinvastoin.
Vuonna 1990 väestön mediaani-ikä oli 32,2 vuotta. Viime vuonna se oli kohonnut jo 40,3 vuoteen. Maan kokonaisväestö supistui 149 miljoonasta reiluun 143 miljoonaan.
Monista lapsiperheille laadituista porkkanoista huolimatta syntyvyys on reilusti alle uusiutumiskynnyksen. Tätä nykyä venäläisnaiselle syntyy keskimäärin 1,47 lasta. Tilastot osoittavat, että miesväestön määrä on laskenut viime vuosina nopeammin kuin naisten määrä.
Venäjä on rikkonut Ukrainan sodassa maailmansotien jälkeisiä tappioennätyksiä. CSIS-ajatushautomon tammikuisen raportin mukaan Venäjä olisi menettänyt jo 1,2 miljoonaa sotilasta, joista 325 000 on kaatuneita.
Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjän tappiot ovat viime aikoina koostuneet aiempaa enemmän kaatuneista kuin haavoittuneista. Muutos voi liittyä Ukrainan tammikuussa nimitetyn puolustusministeri Myh’ailo Fedorovin strategiseen linjaukseen, jonka mukaan Venäjälle olisi tuotettava enemmän tappioita kuin hyökkääjä pystyy sotilasrekrytoinnilla paikkaamaan.
FatkaMaahanmuutto ei vedä
Venäjän nettomaahanmuutto oli viime vuonna 252 000 henkilöä miinuksen puolella. Muutos Ukrainan sotaa edeltävään aikaan on suuri. Vuosina 2003–2021 Venäjän väestö kasvoi vuosittain 250 000–450 000 henkilöllä muuttoliikkeen seurauksena.
Tuontityövoiman osalta perinteisesti tärkeän Keski-Aasian muuttoliikenne Venäjälle osoittaa laantumisen merkkejä. Esimerkiksi Uzbekistanista muutti viime vuonna Venäjälle 700 000 ihmistä, kun vuonna 2023 muuttajia oli vielä 1,2 miljoonaa. Muuttoliikenne Kirgisiasta supistui 600 000:sta 350 000:een.
Venäjä pyrkii lisäämään työvoiman tuontia muun muassa Intiasta, Etelä-Aasiasta ja rajoitetusti myös Pohjois-Koreasta.