Ilmakuvaus | Helsingin yllä saattaa tänä keväänä ja kesänä nähdä matalalla lentelevän kovaäänisen pienlentokoneen.
Maanmittauslaitos lentelee tänä keväänä myös Helsingin yllä. Kuva: Maanmittauslaitos
Lue tiivistelmä
Maanmittauslaitoksen pienlentokone kuvaa tänä keväänä ja kesänä Helsingin yläpuolella noin seitsemän kilometrin korkeudessa.
Kartastopäällikkö Juha Kareinen Maanmittauslaitokselta kertoo, että kone on kovaääninen mutta ei aiheuta häiriötä ihmisille.
Ilmakuvauksia ja laserkeilauksia tehdään yhdeksän toimijan yhteistyönä muun muassa maatalous-, ympäristö- ja puolustusalan tarpeisiin.
Venäjän gps-häirintä voi estää kuvaukset itärajalla, jolloin Maanmittauslaitos varautuu ostamaan satelliittikuvia.
Maanmittauslaitos suorittaa jälleen vuosittaisia ilmakuvauksia ja laserkeilauksia.
Tänä keväänä kuvauslentoja tehdään myös Helsingin yllä.
Kuvaamiset tehdään pienlentokoneella, joka lentää matalalla ja edestakaisin sahaten.
Kone on kovaääninen, joten lentelyn voi havaita maan pinnalta, kertoo kartastopäällikkö Juha Kareinen Maanmittauslaitokselta.
Kareinen vakuuttaa, ettei varsinaista häiriötä ihmisille tule, sillä kone lentää niin korkealla eli noin seitsemässä kilometrissä.
Laserkeilauksestakaan ei aiheudu vaaraa tai haittaa, sillä käytetystä laserin aallonpituudesta ei tule näkyvää valoa tai laserenergiaa maahan saakka.
Syy korkealta kuvaamiseen on kustannustehokkuus.
Korkealta kuvatessa yksittäisen alueen kuvaaminen kestää vain noin kaksi tuntia, Kareinen kertoo.
Kuvat ovat myös yhteneväisiä, sillä ne otetaan lyhyen ajan sisällä. Silloin sään vaihtelu tai auringon valon muutokset ja varjot eivät vaikuta kuviin.
Matalammalta saataisiin tarkempaa kuvaa, mutta työ olisi hitaampaa ja työläämpää. Drooneilla kuvaaminen ei siksi tule kyseeseen.
”Tarvittaisiin aikamoinen drooniarmeija sitä varten. Kuvauspäiviä tulisi myös paljon eikä kuva olisi yhteneväistä.”
Maanmittauslaitoksen lentokoneessa on lentäjän lisäksi kuvaaja. Kuvaaminen tehdään 60 kiloa painavalla kameralla lentokoneen lattiassa olevasta aukosta. Kuvassa lentäjä Heikki Ryynänen. Kuva: Maanmittauslaitos
Helsingissä huomioon tulee ottaa matkustajalentoliikenne, sillä Vantaalla sijaitsee Suomen vilkkain lentokenttä.
Kareisen mukaan kuvauslennot pitää ajoittaa hetkiin, jolloin on vähemmän matkustajalentoliikennettä.
Ilmakuvaukset pitää tehdä kuitenkin valoisaan aikaan. Kesällä kuvauksia voidaan tehdä kello yhdeksästä iltakuuteen, ja heinäkuussa vielä muutama tunti kauemmin, Kareinen kertoo.
Kuvauksissa tärkeää on tietynlainen sää.
”Tarvitaan täysin pilvetön sää, eikä pilviä saa olla koneen yläpuolellakaan. Helsingissä kuvaamme heti, kun sää on sopiva.”
Laserkeilauksiin sää tai kellonaika ei vaikuta yhtä paljon, Kareinen sanoo.
Ilmakuvauksella ja laserkeilauksella Maanmittauslaitos tuottaa aineistoa maatalous- ja ympäristöalan tarpeisiin sekä Puolustusvoimille.
Kuvaukset toteutetaan yhdeksän eri toimijan yhteistyönä. Kuvia tarvitsevat muun muassa Metsähallitus ja Metsäkeskus metsien inventointiin sekä Ruokavirasto peltovalvontaan.
Muita yhteistyökumppaneita ja aineiston käyttäjiä ovat Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus ja Väylävirasto.
Maanmittauslaitos ylläpitää lennoilta saatavan aineiston avulla tarkinta olemassa olevaa, koko maan kattavaa kartta-aineistoa.
Tuoreet ilmakuvat ja laserkeilaukset julkaistaan maksuttomassa Karttapaikka-verkkopalvelussa kesän aikana.
Tänä kesänä Maanmittauslaitos ilmakuvaa noin kolmasosan Suomesta ja laserkeilaa noin yhdeksäsosan. Kuvaukset uusitaan joka alueella kolmen vuoden välein.
Ilmakuvaamista varten pitää olla täysin pilvetön sää. Jos on utuista, ei kuvaamista voida tehdä. Kuva: Maanmittauslaitos
Vuodesta 2024 alkaen kuvaamisia on haitannut Venäjän toteuttama gps-häirintä, jota on odotettavissa myös tänä vuonna. Häirinnän takia kuvaamista ei voida tehdä luotettavasti, sillä tarkka paikannus ei onnistu.
Kareisen mukaan on mahdollista, että kuvaamiset itärajalla voivat tästä syystä jäädä kokonaan tekemättä.
Maanmittauslaitos on varautunut ostamaan kyseisten alueiden kuvat satelliittikuvina.
Kuvia tarvitaan, sillä EU velvoittaa Ruokaviraston toimittamaan tiedot peltojen käytöstä maataloustukien maksamista varten. Velvoite ei poistu, vaikka kuvaamista ei voitaisi tehdä häirinnän takia, Kareinen sanoo.