Britannia | Nigel Faragen reformipuolue näytti voimansa paikallisvaaleissa niin Englannissa, Skotlannissa kuin Walesissakin.
Lontoo
Lue tiivistelmä
Britannian pääministeri Keir Starmer on kasvavan paineen alla työväenpuolueen murskaavan vaalitappion jälkeen.
Jo yli 20 työväenpuolueen kansanedustajaa vaatii Starmerin eroa tai aikataulua johtajanvaihdokselle, Financial Times -lehti raportoi lauantaina.
Nigel Faragen johtama reformipuolue otti Englannin torstaisissa paikallisvaaleissa muskavoiton. Reformipuolue menestyi myös Walesin ja Skotlannin parlamenttivaaleissa.
Myös vihreät ja liberaalidemokraatit lukeutuvat Englannin vaalivoittajiin.
Nationalistiset puolueet ylsivät suurimmaksi sekä Skotlannin että Walesin parlamenttivaaleissa.
Paine Britannian pääministeriä Keir Starmeria kohtaan kasvaa työväenpuolueen koettua murskaavan vaalitappion.
Joukko Starmerin omia työväenpuoluelaisia kansanedustajia vaatii jo Starmerin eroa tai ainakin aikataulua johtajanvaihdokselle.
Financial Times -lehden lauantaisten laskujen mukaan kapinaleirin koko on jo yli 20 kansanedustajaa.
Vaalitappio henkilöityy nyt pääministeriin. Starmer ei ole kuitenkaan eroamassa vapaaehtoisesti.
Työväenpuolue ei pysty pakottamaan johtajaansa eroamaan, ellei kapinallisia kerry lisää.
Starmerin haastajan taakse pitäisi ryhmittyä vähintään viidennes työväenpuolueen parlamenttiryhmästä eli 81 kansanedustajaa.
Ainakaan toistaiseksi Starmerilla ei ole ilmeistä haastajaa.
Seuraajaspekulaatioiden ehkä vahvin nimi on Andy Burnham. Hän ei ole kuitenkaan kansanedustaja vaan Suur-Manchesterin pormestari. Jotta Burnham voisi haastaa Starmerin, pitäisi hänen ensin tulla valituksi täytevaaleilla alahuoneeseen.
Niin ikään seuraajaveikkauksissa esiintynyttä entistä varapääministeriä Angela Rayneria painavat puolestaan verosotkut. Esillä on ollut myös terveysministeri Wes Streetingin nimi. Hän taas saattaa olla osalle työväenpuoluelaisia liian oikealla.
Työväenpuolueen kannatus romahti paikallisvaaleissa, jotka järjestettiin torstaina osassa Englantia.
Voittoa juhli brexit-miehenä tunnetun Nigel Faragen johtama reformipuolue, joka oli imuroinut lauantai-iltapäivän alustavien lukujen mukaan jo yli 1 400 uutta valtuustopaikkaa.
Voittajiin lukeutuivat myös vihreät sekä liberaalidemokraatit.
Starmer mukaan labourilla on nyt oppitunnin paikka.
”Meidän täytyy vastata äänestäjien viestiin ja tehdä täysi pesäero nykytilanteeseen”, Starmer lupasi X:ssä.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, se jäi epäselväksi.
Nigel Faragen johtama reformipuolue menestyi niin Englannin paikallisvaaleissa kuin myös Walesin ja Skotlannin parlamenttivaaleissa. Kuva: Jack Taylor / Reuters
Starmer aloitti lauantaina joukkojensa kokoamisen vahvistaakseen asemaansa.
Pääministerin virka-asunnolla Downing Streetillä vieraili muun muassa entinen työväenpuoluelainen pääministeri Gordon Brown.
Starmer nimitti Brownin kansainvälisen talouden erityistehtäviin. Brown toimi pääministerinä 2007–2010, kun Britanniaa ravisutti kansainvälinen finanssi- ja talouskriisi.
Toinen pitkän linjan työväenpuoluelaispoliitikko Harriet Harman nimitettiin puolestaan Starmerin neuvonantajaksi naisia ja tyttöjä koskevissa asioissa.
”Olen sitoutunut taisteluun rakenteellista misogyniaa [naisvihaa] vastaan”, Starmer ilmoitti lauantaina.
Starmerin hallituksen kannalta ongelmallista on se, että työväenpuolueen äänestäjäkunta vuotaa oikealta reformipuolueeseen ja vasemmalta vihreisiin.
Siksi hallituksen korjausliike yksin oikealle tai vasemmalle ei auta. Sen Starmer joutui myös tuoreessa kirjoituksessaan The Guardian -lehdessä myöntämään.
Työväenpuolue eli labour otti täystyrmäyksen myös Walesin parlamenttivaaleissa. Wales on ollut perinteisesti labourin vahvaa kannatusaluetta.
Walesissa voittoa juhlivat itsenäisyyttä kannattava Plaid Cymru -puolue sekä reformipuolue.
Myös Skotlannin parlamenttivaaleissa nationalistit (eli Skotlannin kansallispuolue) oli suurin puolue. Oikeistopopulistinen reformipuolue nousi tyhjästä jaetulle kakkossijalle.
Faragen reformipuolueen menestys Walesissa ja Skotlannissa on merkittävä ilmiö, sillä reformipuolue on ollut tähän asti leimallisesti englantilainen puolue.
”Britannia äänesti reformipuoluetta”, Farage pääsi ilmoittamaan X:ssä.
Reformipuolueen nousu merkitsee brittipolitiikan perustavanlaatuista muutosta. Valtakunnanpolitiikan perinteinen kaksipuoluejärjestelmä on romuttunut. Äänestäjät lähtevät radikaalien uusien vaihtoehtojen kelkkaan.
Farage tähyää nyt jopa pääministeriksi. Britannian seuraaviin parlamenttivaaleihin on kuitenkin vielä aikaa. Ne pitää järjestää viimeistään kesällä 2029.
Miksi työväenpuolue sitten romahti, ja populistit oikealta ja vasemmalta menestyivät?
Labourin huono menestys oli pitkälti odotettu. Starmer ja hänen puolueensa ovat olleet jo pitkään hyvin epäsuosittuja.
Professori Sara B. Hobolt London School of Economicsista arvioi HS:lle jo vaalien alla, että Starmerilla ei ole ollut alun perinkään kunnon mandaattia johtaa Britanniaa.
Työväenpuolue sai kesän 2024 parlamenttivaaleissa sai vain alle 34 prosenttia äänistä. Vaalijärjestelmä toi kuitenkin ison enemmistön alahuoneeseen.
Faragen reformipuolueen nousua on vauhdittanut tyytymättömyys niin laillisia kuin laittomiakin reittejä saapuvaan maahanmuuttoon.
Starmerin hallitus on ottanut maahanmuuttoon ja ”turvapaikkashoppailuun” jopa edeltäviä konservatiivihallituksia kovemman linjan, mutta tämä ei ole riittänyt.
Reformipuolue on ollut vahvoilla myös alueilla, jotka äänestivät EU-eron eli brexitin puolesta.
Vihreät puolestaan on haalinut kannattajia etenkin nuorten, kaupunkilaisten ja muslimiäänestäjien keskuudesta.
Liberaalidemokraatit vetoavat muun muassa äänestäjiin, jotka toivoisivat Starmerilta vieläkin kunnianhimoisempaa EU-politiikkaa.
Vaalituloksen taustalla vaikuttavat myös Britannian talousongelmat ja globaalit kiisit.
Britannian talouskasvu on heikkoa ja valtion rahat ovat loppu. Äänestäjillä ei ole näkymiä paremmasta taloudellisesta tulevaisuudesta.