Pesäpallo | Pesäpallo on Roihuvuoressa koko perheen tapahtuma.
9.5. 19:56 | Päivitetty 9.5. 23:45
Roihuttaret-Mailattaret 2–0 (4–0, 3–2)
Toukokuun toisena lauantaina oli ainakin kaksi loistavaa syytä suunnata Roihuvuoreen.
Kukkaansa puhjennut kirsikkapuisto sekä Roihuttarien superpesiskauden avausottelu Vaasan Mailattaria vastaan. Naispesäpallo sai väen liikkeelle, sillä ottelua oli saapunut katsomaan 744 ihmistä.
Roihun puheenjohtaja Ruth Palola on innoissaan katsellessaan katsojista täyttyvää pääkatsomoa.
”Oi että, tuntuu niin hyvältä päästä aloittamaan. Viikon ajan ollaan kaavittu jalalla maata, että tulisipa se kauden alku jo. Nyt se hetki on täällä.”
Itähelsinkiläinen pesäpallobuumi nousi uudelle tasolle viime kaudella, joka oli Roihuttarille valtava menestys sekä kentällä että katsomossa.
Seura eteni Superpesiksen puolivälieriin ja rikkoi yleisöennätyksensä viidesti. Parhaimmillaan Roihuvuoren liikuntapuistoon saapui peräti 1 618 katsojaa.
Neljä vuotta Roihuttarien otteluissa käyneen, Roihu-asustukseen sonnustautuneen Tommi Hellströmin puheissa korostuu yksi teema: yhteisö.
”Roihun yhteisöllisyys on aivan järjetöntä. Tänne ei tulla pelkästään joukkueen takia, vaan myös näkemään toisiaan ja viettämään aikaa yhdessä.”
Tommi Hellström käy myös Roihuttarien vierasotteluissa, kun sen on mahdollista. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
”Toki meillä on myös todella hyvä joukkue, jota me kannattajat rakastamme”, hän täydentää.
Palola korostaa, että yhteisöllisyyttä yritetään tietoisesti vaalia.
”Olemme halunneet rakentaa aivan erilaisen pesistapahtuman kuin missään muualla. Stadi on moninainen, ja niin olemme mekin. Kaikki ovat tervetulleita ja kaikista pidetään huolta.”
Tapahtuma lunastaa Palolan lupaukset jo ennen ensimmäistä vuoroparia. Tunnelma on lämmin ja turvallinen sekä korostetun lapsiystävällinen. Lehterit täyttyvät lapsiperheistä, ja seuran omat juniorit seikkailevat kentällä pelaajien lomassa aivan viimeiseen hutunkeittoon asti.
Roihuttaret valmistautuu otteluun. Juniorit pääsevät osaksi edustusjoukkueen rinkiä. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Ero muiden palloilulajien katsomokulttuuriin on ilmeinen. Tupaten täynnä olevan pääkatsomon yleisö palkitsee raikuvin aplodein kotijoukkueen lisäksi tuomarit ja vastustajat.
Viisi- ja seitsemänvuotiaiden lastensa kanssa Roihuvuoreen saapuneet Juho ja Eerika Häme kertovat, että he käyvät perheenä katsomassa myös jalkapalloa.
”Aika hurjahan se meininki Töölön Bolt-areenalla on. Suuntaamme siellä mieluummin junnupäätyyn, jossa kaikista villeimmät aikuiset eivät ole”, Eerika Häme kertoo.
Juho on käärinyt kaulansa ympärille meilahtelaisseura Puna-Mustien, roihuvuorilaisittain ”väärän seuran”, huivin.
Elia, 5, ja Aamos Häme, 7, valitsemassa taukoeväitään. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
”En tiedä, menisinkö Gnistanin huivissa HJK:n otteluun. Vitsailen aina, että milloin huliganismi löytää pesäpallon. Ehkä se ei vaan kuulu tänne”, hän kiteyttää.
Roihuttarien menestys ja suosio näkyvät myös taloudellisina panostuksina. Palolan mukaan Roihu on pystynyt tuplaamaan pelaajabudjettinsa, joka on tällä kaudella 95 000 euroa.
Siitä huolimatta pelaajille ei kyetä maksamaan ammattilaisuuden edellyttämällä tavalla.
”He tekevät töitä kuin ammattilaiset, mutta valitettavasti eivät saa siitä korvausta niin kuin ammattilaisten kuuluisi saada”, Palola toteaa.
Viime kaudella Roihuvuoren katsomo-olosuhteet nousivat puheenaiheeksi. Yleisömäärät kasvoivat niin suuriksi, ettei istumapaikkoja riittänyt kaikille. Tälle kaudelle katsomokapasiteettia on kasvatettu.
”Katsomot eivät vielä ole ongelma, mutta saattavat muodostua sellaiseksi. On surullista, jos näinkin tekninen asia estää meitä kehittymästä ja tekemästä tästä vieläkin isompaa juttua. Nostan hattua niille, jotka viime kaudella seurasivat koko pelin hiekalla istuen.”
Roihun puheenjohtaja Ruth Palola toimii Roihuttarien otteluiden kuuluttajana. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Roihuttaret palkitsi kotiyleisönsä vakuuttavalla 2–0-voitolla. Talkoolaiset, pesisjuniorit ja ydinkannattajat poistuvat Roihuvuoresta hymyissä suin.
Portilla vaihtuvat monet iloiset katseet: ensi viikolla nähdään.
Roihuttarien suurin valttikortti on samalla myös käteen jäävä Musta Maija.
Voiko lämmin kyläjuhla kasvaa kyläänsä suuremmaksi?
Lyöntivuorossa Roihuttarien Siiri Laine. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Vaasan Mailattaret taipui Roihuttarille suoraan kahdessa jaksossa. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Oikaisu kello 23.44. Roihuttaret voitti kahdessa jaksossa, ei vuoroparissa, kuten kuvatekstissä virheellisesti todettiin.