Puolueet | Petteri Orpo (kok) esitteli lauantaina puolueen tavoiteohjelmaa ja lupasi kertoa kokoomuksen sopeutumiskeinot ”viimeistään syksyllä”.
Pääministeri Petteri Orpo puhui lauantaina kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä. Kuva: Lassi Rinne
9.5. 14:36
Lue tiivistelmä
Kokoomus esitteli tavoiteohjelmansa, jossa kunnat jaettaisiin kahteen tyyppiin: ydinkuntiin ja lähikuntiin.
Pääministeri Petteri Orpo lupasi kertoa viimeistään syksyllä kokoomuksen suunnitelman 8–11 miljardin euron sopeutuksesta.
Orpo vaati oppositiopuolueita esittämään omat vaihtoehdot talouspolitiikalle ennen eduskuntavaaleja.
Tavoiteohjelmassa esitetään myös kasvot peittävien asusteiden kieltoa kouluissa ja omalääkärimallia koko Suomeen.
Kokoomus aikoo puheenjohtajansa, pääministeri Petteri Orpon johdolla kertoa viimeistään syksyllä oman suunnitelmansa velkajarruehtojen täyttämiseksi. Kyse on siitä, miten ensi vaalikaudella julkista taloutta sopeutetaan 8–11 miljardia euroa.
Orpo vaati kokoomuksen puoluevaltuustossa myös oppositiopuolueita eli Sdp:tä, keskustaa, vihreitä ja vasemmistoliittoa tulemaan esiin omilla vaihtoehdoillaan.
”Kolme vuotta Sdp on pärjännyt sillä, että se on tuulensuojasta haukkunut hallituksen jokaisen uudistuksen ja säästötoimen. Nyt, kun vaaleihin on alle vuosi aikaa, suomalaisilla on oikeus kysyä ja tietää, mikä se Sdp:n vaihtoehto on”, Orpo sanoi.
Keskustan politiikasta ei Orpon mukaan ole paljon sanottavaa:
”Siellä se seisoo vasemmisto-opposition jatkeena.”
Vasemmistoliitolla on Orpon mukaan sentään jonkinlainen poliittinen linja, vaikka siitä ei samaa mieltä olisikaan.
Eduskunta käy ensi viikolla keskustelun opposition välikysymyksestä hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta.
Orpo oli puolueväen edessä tuttuun tapaan optimistinen: hänen mukaansa joka päivä näkyy merkkejä talouskasvusta.
Kokoomus julkisti lauantaina tavoiteohjelmansa, jonka kesäkuun puoluekokouksen on määrä hyväksyä.
Kyseessä on neljän vuoden välein aina ennen eduskuntavaaleja päivitettävä ohjelma, jossa puolue latelee tärkeimmät poliittiset tavoitteensa. Siitä voi lukea osviittaa, mitä puolue haluaa hallitusohjelmaan, jos se pääsee vaalituloksen perusteella sitä kirjoittamaan.
Ohjelmassa on paljon tuttua kokoomuslaista, kuten tavoitteet kokonaisveroasteen alentamisesta edelleen ja muun muassa perintö- ja lahjaveron poistamisesta ”pitkällä aikavälillä”.
Yksi uusi avaus ohjelmassa on se, että kokoomus jakaisi Suomen kunnat kahteen kastiin. Kuntalakiin tulisi kaksi erilaista kuntatyyppiä, ydinkunnat ja lähikunnat. Kunnat saisivat itse valita kuntatyyppien väliltä. Ydinkunnilla olisi laajempi järjestämisvastuu erilaisista palveluista, lähikunnalla vastuut olisivat rajatummat.
”Kaikki kunnat eivät voi, eikä niiden pidä tehdä samoja asioita”, tavoiteohjelmassa linjataan.
Kokoomus patistaisi kuntia myös vapaaehtoisiin yhdistymisiin, mutta ei käyttäisi pakkoa.
”Kuntien määrän vähentäminen ei ole itseisarvo”, Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.
”Mutta tosiasia on se, että Suomessa on paljon kuntia, jossa asukasmäärä on pieni, syntyvyys hyvin alhainen, ja kun sosiaali- ja terveyspalvelut on siirretty hyvinvointialueille, näille kunnille tulee kohtuuton taakka kaikkien normien ja velvoitteiden toteuttamisesta.”
Orpo oli tarralaputtanut ohjelmasta joitakin omia suosikkejaan ja luki niitä puoluevaltuustolle. Hän oli muun muassa ihastunut tavoitteeseen, jonka mukaan ikäluokasta 60–65 prosentin pitäisi käydä lukio, jotta sama osuus myös saisi korkeakoulutuksen.
Kokoomus haluaa myös kieltää kasvot peittävien asusteiden käytön kouluissa ja oppilaitoksissa.
”Lasten on saatava olla lapsia ja elää vapaina suomalaisessa yhteiskunnassa. Kasvot peittävät asusteet eivät kuulu kouluihin”, Orpo sanoi.
Orpo sanoi tällä viikolla tukevansa ajatusta siitä, että Suomeen tulisi naamioitumiskielto mielenosoituksiin. Ehdotus nousi esille, kun naamioituneet äärioikeistolaiset mielenosoittajat pahoinpitelivät vapunpäivänä vastamielenosoittajan Tampereella.
Sosiaali- ja terveydenhuollon puolelta Orpo nosti tavoitteen, jonka mukaan perusterveydenhuoltoon tulisi omalääkärimalli koko Suomeen ja asiakkaille valinnanvapaus. Orpon mukaan tämä pystyttäisiin tekemään nykyisellä rahoituksella.
”Lääkäri voisi valita, toimiiko hän hyvinvointialueen palveluksessa vai ammatinharjoittajana. Ihmiset voisivat valita. Tämä toisi jatkuvuutta hoitoon.”