Suomalaiset ovat intoutuneet lähettämään punkkitutkijoille löytämiään puutiaisia kirjeitse. Punkkipankkiin on kerätty tänä vuonna jo 3 000 puutiaista.
Punkit voivat ryömiä vaatteissa tai iholla useita tunteja ennen kuin se pureutuu kiinni. Varsinkin punkkialueella liikkuessa punkkisyyni kannattaa tehdä joka ilta. Kuva: Jarkko Sirkiä
Turun yliopiston tutkijoiden Punkkipankki-keräykseen on tullut kevään aikana jo lähes 3 000 puutiaista kirjeitse. Kansalaiskeräyksellä saatujen puutiaisten perusteella etenkmin taigapunkkeja näyttäisi olevan paljon liikkeellä.
”Etenkin taigapunkkeja on ollut paljon liikkeellä ja niiden esiintymisessä on mahdollisesti tapahtunut muutoksia. Etelän puutiaiset heräävät vähän hitaammin kevääseen”, joten niiden suhteen ns. pahimmat ajat ovat vielä edessä, toteaa puutiaistutkija, dosentti Jani Sormunen.
Suomessa tavataan taigapunkkeja ja puutiaisia, jotka levittävät samoja taudinaiheuttajia, borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.
”Etenkin taigapunkkeja on ollut paljon liikkeellä ja niiden esiintymisessä on mahdollisesti tapahtunut muutoksia.”
Jani Sormunen
Lajien aktiivisuuskausissa on kuitenkin havaittu eroja. Taigapunkit lähtevät liikkeelle heti lumien sulettua ja niiden aktiivisuus vähenee merkittävästi juhannuksen jälkeen, kun päivät lähtevät lyhenemään. Puutiaiset sen sijaan aktivoituvat vasta korkeammissa lämpötiloissa keväisin, mutta ne jatkavat aktiivisuuttaan aina syys–lokakuulle, tiedotteessa kerrotaan.
Tutkijat toivovat lisää näytteitä etenkin Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta ja Satakunnasta. Myös Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa asuvien toivotaan osallistuvan vielä kevään ja alkukesän aikana keräykseen.
”Vähemmän ilmoituksia tuottaneiden maakuntien osalta on vaikea sanoa, onko kyse siitä, ettei puutiaisia ole havaittu, vai siitä, ettei keräys ole ihmisten tiedossa”, Sormunen sanoo.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.