Muutaman päivän päästä kahden suurvallan johtajan, Yhdysvaltain Donald Trumpin ja Kiinan Xi Jinpingin, on määrä tavata Pekingissä. Kiina hakenee tapaamisesta suurvaltojen välien vakauttamista.
Ulkopoliittisen instituutin globaalin järjestyksen ja Kiinan tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin Mikael Mattlinin mukaan vaikuttaa siltä, että Yhdysvalloissa asennoituminen Kiinaan on muuttunut.
Jo Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella alkoi Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota, jossa on tällä hetkellä tiettävästi käynnissä jonkinlainen niin sanottu tulitauko.
Mattlinin mukaan Tumpin toisella kaudella Kiina ei ole ollut samalla tavalla keskiössä, vaikka monet ajattelivat, että se tulisi olemaan.
– Aiemmin Kiina on ollut mörkö joka asiassa, mutta minusta tuntuu, että Yhdysvalloissa on tullut kunnioitusta Kiinaa kohtaan, Mattlin sanoo.
Mattlin näkee, että Yhdysvalloissa on ymmärretty, että Kiina on vahva ja iso toimija.
– Tavallaan se aikaikkuna on mennyt, että Kiinan nousu olisi voitu estää.
Kiina voi nykyisin näyttäytyä Yhdysvaltain poukkoilevan ulkopolitiikan rinnalta vakaalta. Vaikka Trumpin tyyli on ollut haastava myös Kiinalle, moni asia niin sanotusti pelaa Kiinan pussiin.
– Trump näyttää Kiinan näkökulmasta tuhoavan Yhdysvaltain globaalia johtoasemaa tehokkaammin kuin he olisivat voineet koskaan uneksia.
Käyttääkö Trump tulliasetta?
Xin ja Trumpin odotetaan keskustelevan ainakin Lähi-idän sodasta, tulleista ja Taiwanista. Mattlin uskoo, että jollakin tavalla agendalla tulee olemaan Yhdysvaltain teknologia- ja vientirajoitteet Kiinalle. Tämän aiheen Kiina on toisaalta liittänyt harvinaisiin, Yhdysvaltain tarvitsemiin maametalleihin.
Yhdysvalloissa on käyty oikeutta Trumpin asettamien tullien lainvoimaisuudesta. Aiemmin tänä vuonna Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi Trumpin asettamia tulleja ja katsoi presidentin ylittäneen valtaoikeutensa määrätessään laajoja, globaaleja tulleja.
– He tietävät ainakin, että Trump ei pysty nyt kovin herkästi käyttämään tulliasetta, Mattlin sanoo.
Trumpin oli tarkoitus vierailla Kiinassa jo aiemmin tänä vuonna, mutta vierailu peruuntui Yhdysvaltain ja Israelin hyökättyä Iraniin. Trump vieraili presidenttinä viimeksi Kiinassa vuonna 2017.
Kiina haluaa vakautta Hormuzinsalmelle
Kiina on riippuvaisempi Persianlahden öljystä kuin Yhdysvallat, joten alueen vakaus on Kiinalle tärkeä asia. Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi vieraili hiljattain Kiinassa. Vierailun yhteydessä Kiinan ulkoministeri Wang Yi puhui kestävästä tulitauosta ja Hormuzinsalmen avaamisesta liikenteelle.
– Alue on Kiinalle energiaturvallisuuden kannalta tärkeä, Mattlin sanoo.
Monien muiden maiden tavoin Kiina on kärsinyt sodan aiheuttamasta öljyn hinnan noususta ja energian saatavuuden epävarmuudesta. Analytiikkayritys Kplerin mukaan Kiina osti viime vuonna yli 80 prosenttia Iranin toimittamasta öljystä. Se on noin kymmenen prosenttia Kiinan öljyntuonnista. Öljy on pakotteiden takia ilmeisesti päätynyt Kiinaan kiertoteitä.
Mitä puhuvat Taiwanista?
Iranin sota on opettanut Kiinalle Yhdysvaltain kyvykkyydestä mutta myös rajoitteista, mikä on olennaista siksi, että Yhdysvallat on Taiwanin merkittävin sotilaallinen tukija.
Mattlin tuo esiin, että johtajien tavatessa syksyllä Etelä-Koreassa he puhuivat ilmeisen vähän Taiwanista.
Nyt Kiinan hallinnossa saatetaan odottaa, että Trump tulisi vastaan aiheessa. Käytännössä tämä voisi Mattlinin mukaan tarkoittaa sitä, että Yhdysvalloissa ei tuettaisi minkäänlaisia liikkeitä, jotka tukisivat Taiwanin itsenäistymistä, eikä tehtäisi sitä tukevia symbolisia eleitä.
– Tietysti aseviennin rajoittaminen on ollut 1970-luvulta lähtien yksi ydinkysymyksistä. Eli varmaan jotain siihen liittyen he pyytävät, Mattlin sanoo.
– Mahdollisesti myös sitä, että Yhdysvaltain ja Taiwanin viime vuosina tiivistynyttä asevoimien välistä yhteistyötä hillittäisiin.
Kiina pitää itsehallinnollista ja demokraattisesti johdettua Taiwania osana itseään ja on aiemmin uhannut käyttää voimaa saadakseen saaren hallintaansa. Yhdysvallat ei virallisesti tunnusta Taiwania.