Lähitulevaisuudessa elämästä voi tulla vähän kurjempaa vähän kaikille, tutkijat arvioivat.
Lue tiivistelmä
Suomen julkinen velka on paisunut ja ensi hallituskaudella sopeuttamistarve on 8–11 miljardia euroa.
Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen arvioi, että elämästä tulee lähitulevaisuudessa vähän kurjempaa kaikille.
Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi ajattelee, että jos Suomen talous saadaan kasvuun, hetkellinen kurjuus ei jää pitkäaikaiseksi.
Suomessa joudutaan miettimään, mitkä ovat hyvinvointivaltion tärkeimpiä tehtäviä, molemmat sanovat.
Molemmat tutkijat arvioivat, että keski- ja hyvätuloiset joutuisivat ottamaan tulevaisuudessa enemmän vastuuta itsestään.
Suomen julkinen velka on paisunut yhtäjaksoisesti pian jo kaksikymmentä vuotta. Miten velka vaikuttaa suomalaisten arkeen tulevaisuudessa?
Lähes varmaa on se, että vyötä pitää kiristää jotenkin, ellei Suomen talouskasvulle tapahdu ihmeitä.
Ensi hallituskaudella sopeuttamistarve on 8–11 miljardia euroa. Korotetaanko veroja vai leikataanko lisää ja mistä?
Tässä jutussa kaksi julkisen talouden tutkijaa antavat näkemyksensä siitä, mitä velkaantuminen saattaisi tarkoittaa nykyisten nuorten tulevaisuudelle.
Emme voi vielä tietää, millaisia seuraavat hallitukset ovat ja millaisia päätöksiä ne tekevät. Jutussa puhutaankin vaihtoehdoista.
On myös hyvä ottaa huomioon, että nuoret ovat moninainen ryhmä. Osalla menee huonommin ja osalla paremmin, joten eri toimet iskisivät nuoriin eri tavoin.
Ohto Kanninen. Kuva: LAURA OJA
Elämästä tulee kuitenkin tulevaisuudessa todennäköisesti vähän kurjempaa kaikille, arvioi Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen.
Velalla rahoitetaan osittain nykyistä hyvinvointivaltiota. On mahdollista, että leikkauksia tulee tulevaisuudessa esimerkiksi koulutukseen ja julkiseen terveydenhuoltoon, johon sisältyvät erikoissairaanhoito sekä perusterveydenhuolto.
– Koulutusleikkaukset näkyisivät siinä, että nuorilla olisi vähemmän taitoja ja he pärjäisivät huonommin modernissa työelämässä, Kanninen toteaa.
– Erikoissairaanhoito koskettaa koko kansaa. Siellä tehdään esimerkiksi kirurgiaa, jota ei työterveyshuollosta saa. Perusterveydenhuollon leikkaukset koskettaisivat lähinnä eläkeläisiä ja työttömiä.
Voi olla, että terveydenhuolto siirtyisi tulevaisuudessa enemmän yksilöiden vastuulle, jolloin varakkaammat voisivat pitää tasoa yllä ostamalla yksityisiä terveyspalveluja, Kanninen sanoo.
Velalla katetaan myös tulonsiirtoja, kuten opinto-, asumis-, toimeentulo- ja työttömyystukia. Kanninen arvioi, että niistäkin saatetaan leikata, mikä iskisi etenkin pienituloisiin ja valmiiksi heikossa asemassa oleviin.
Leikkaukset voidaan kuitenkin hänen mukaansa tehdä myös muualta kuin hyvinvointivaltion ydintehtävistä, kuten yritystuista. Se on arvovalinta, Kanninen muistuttaa.
Pelkillä leikkauksilla tuskin päästään pitkälle, Kanninen sanoo, vaan vastapainoksi tarvitaan myös tuloja.
Niitä saisi hänen mukaansa esimerkiksi korottamalla työn verotusta, mikä kolahtaisi erityisesti keskiluokkaan ja ylempään keskiluokkaan.
Keski- ja hyvätuloisten työssäkäyvien elämä voi muutenkin kurjistua tulevaisuudessa. Erilaiset kulttuuri-, työmatka- ja lounasedut saattaisivat joutua leikkuriin, sillä ne eivät kuulu hyvinvointivaltion ydintehtäviin, Kanninen sanoo.
Lounasetu ei kuulu hyvinvointivaltion ydintehtäviin, sanoo Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen. Kuva: Vilhelmiina Penttilä / Aamuleht
Toisaalta ostovoimaan iskeminen voisi olla kohtalokasta. Kun palvelut ovat kalliimpia, niitä kulutetaan vähemmän, jolloin työttömyys kasvaa, mikä syventää velkaantumista entisestään, Kanninen kuvaa.
Lue lisää: Tätä Suomen velkaantuminen tarkoittaa nuorten tulevaisuudelle
Myös Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi sanoo, että jos julkisen talouden velkaantuminen jatkuu, verotusta täytyy todennäköisesti tulevaisuudessa kiristää, vaikka se ei hänestä olisi oikea ratkaisu.
Esimerkiksi 25,5 prosentin yleistä arvonlisäverokantaa saatettaisiin korottaa, Kuusi arvioi. Se tarkoittaisi, että moni tuote tai palvelu olisi tulevaisuudessa kalliimpi, eikä niitä voisi kuluttaa yhtä paljon.
Toinen tapa saada lisää tuloja olisi Kuusen mukaan ottaa lukukausimaksut käyttöön korkeakouluissa.
Tero Kuusi. Kuva: ETLA
– Vaikka kustannukset opinnoista olisivat korkeampia, sitä voisi esimerkiksi kompensoida matalammalla työn verotuksella.
Kevyempi työn verotus myös kannustaisi työntekoon, mikä toisi enemmän verotuloja ja velkaa tarvitsisi ottaa vähemmän, Kuusi kuvaa. Hän ei toivo, että työn verotusta ainakaan korotettaisiin lähitulevaisuudessa.
Lisäksi nuorten työllistymistä olisi hänestä tärkeä tukea huonossa taloustilanteessa. Jos korkeakoulusta valmistuu huonon suhdanteen aikaan, se voi tutkimuksen mukaan näkyä ansiokehityksessä jopa kymmenen vuotta.
Korkeakouluihin saattaisi tulla tulevaisuudessa lukukausimaksut, arvelee Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Kuvassa Helsingin yliopiston päärakennus. Kuva: Kalle Koponen / HS
Hyvinvointivaltio tarjoaa tällä hetkellä palveluita ja tukia vähän kaikille. Jatkossa pitää miettiä, mitkä niistä ovat oikeasti tärkeitä, Kuusi sanoo.
Hän arvioi, että tulevaisuudessa tarveharkintaisuus lisääntyy. Silloin etenkin keski- ja hyvätuloiset joutuisivat ottamaan enemmän vastuuta itsestään.
Myös eri tuista saatetaan hänen mukaansa leikata lisää. Kuusi näkee, että olisi oikeudenmukaista, että myös eläkkeistä leikattaisiin lähitulevaisuudessa.
Kun jostain on pakko kurjistaa ja Suomen taloudella menee huonosti, suomalaisten täytyy varautua kivuliaampaan ajanjaksoon, Kuusi sanoo.
Kuusi ei kuitenkaan ajattele, että elämästä tulisi kurjempaa pitkällä aikavälillä. Se riippuu hänen mukaansa siitä, saadaanko Suomen talous kasvuun.
Kaksi näkemystä
Mitä velkaantumiselle pitäisi tehdä?
Velkaantumista ei ole saatu kuriin edellisen eikä nykyisen hallituksen kaudella, Laboren Ohto Kanninen muistuttaa.
– Toiminta ja puheet ovat ristiriidassa. Minun näkökulmani on, että valtio tuhlailee tällä hetkellä: on paljon aidosti haitallisia menoja.
Kanninen nimeää yritystuet, jotka ovat hänestä kalliita. Vuosina 2020–2025 Suomi on maksanut noin 7 miljardin euron edestä suoria yritystukia, selviää työ- ja elinkeinoministeriön tietopalvelusta. Lisäksi valtio on vuosien aikana antanut yrityksille erilaisia verotukia ja -huojennuksia.
– Tässä olisi yksi vaihtoehto, jota leikkaamalla nuorten ei tarvitsisi huolestua omasta terveydenhuollosta, koulutuksesta ja opintotuesta, Kanninen sanoo.
Kanninen kritisoi sitä, että Petteri Orpon (kok) hallitus päätti ilmastoneutraaliuteen liittyvästä tukiohjelmasta. Sen myötä verohyvitystä tuli yrityksille 2,3 miljardia euroa viime vuonna, Business Finland kertoo.
Loppujen lopuksi Kannisen mukaan kyse on siitä, kuka maksaa velan – kotitaloudet vai esimerkiksi yritykset.
– Kun hallitus sekoilee, nuoret maksavat sen, Kanninen sanoo.
Etlan Tero Kuusi näkee, että julkinen sektori pitää sopeuttaa talouden kantokykyyn. Jotta nämä kaksi olisivat enemmän tasapainossa, tärkeintä olisi saada Suomeen talouskasvua.
– Olemme Nokia-ajassa julkisten menojen puolella. Kun saataisiin kasvuloikka, huolet olisivat ohitse. Mutta sellaista kasvuloikkaa on vaikea nähdä nyt.
Avainasemassa ovat Kuusen mukaan talouden kilpailukyvystä huolehtiminen ja sääntelyn purkaminen.
Kuusen mukaan myös työperäistä maahanmuuttoa pitäisi lisätä, koska Suomessa ei tulevaisuudessa muuten ole riittävästi työntekijöitä ja sitä kautta verotuloja.
Lisäksi kotitalouksien raha pitäisi Kuusen mukaan saada Suomessa liikkeelle. Suomalaiset ovat säästäneet jo ennätysmäärän rahaa tileilleen.
Kuluttamiseen on kannustettu jo esimerkiksi kotitalousvähennyksen korotuksella, Kuusi toteaa. Eniten hänestä tarvittaisiin kuitenkin uskoa talouskasvuun, mikä rohkaisisi kuluttamaan.