Euroviisut selostava Mikko Silvennoinen ei jännitä tippaakaan sitä, pääseekö Suomi kilpailun finaaliin. Pete Parkkosen ja Linda Lampeniuksen esittämä Liekinheitin on sellainen viisu, joka iskee sekä ammattilaisraateihin että yleisöön, Silvennoinen uskoo.
Pääseekö Suomi finaaliin tänä vuonna?
Kyllä, ollaan finaalissa, sitä ei tarvitse jännittää.
Selostin viisut eka kerran vuonna 2016, ja alkuaikoina emme päässeet finaaliin, viime vuosina taas on päästy. Olen kokenut ne molemmat maailmat.
Viisuviikko on paljon kivempi kaikille, jos Suomi on finaalissa, koska sitten on jotain ihanaa jännitettävää koko viikon ajan. Jos Suomi tippuu jo ensimmäisessä semifinaalissa, työni on paljon vaikeampaa, koska sitten joudun enemmän kannattelemaan innostusta. Mutta tänä vuonna olen varmempi kuin ikinä, että finaalissa ollaan.
Miksi Liekinheitin on niin hyvä viisu, Mikko Silvennoinen?
Siinä yhdistyvät ne asiat, joita sekä ammattiraadit että yleisö arvostavat.
Suomen viime vuosien menestykset ovat olleet ennen kaikkea yleisön suosikkeja, ja Suomi on yleisemminkin menestynyt viisuissa paremmin yleisö- kuin tuomariäänissä. Lordi voitti pelkästään yleisöäänillä, silloin ei ollut lainkaan asiantuntijaraateja, ja jos yleisö olisi saanut päättää, Käärijä olisi voittanut.
Ammattiraadit ovat suhteellisen konservatiivisia, ja niissä on ollut vain viisi henkeä per maa. Tästä vuodesta tekee vaikeammin ennustettavan, että EBU on uudistanut raateja. Niissä on nyt oltava seitsemän henkeä, joista vähintään kahden pitää olla alle 25-vuotiaita musiikin ammattilaisia. Esimerkiksi hiphop, heavy ja muut sellaiset genret eivät ole vedonneet raateihin, mutta nyt halutaan, että Euroviisut edustaisi sitä, mitä nykyaikainen populaarimusiikki ja -kulttuuri on.
Mutta Liekinheitin toimii tosiaan molemmille, yleisölle ja raadeille. Meillä on ensinnäkin maailmanluokan klassinen viulisti. Viulu toimii Euroviisuissa aina, niitä on joka vuosi, ja viululla on usein voitettu. Sitten meillä on todella karismaattinen ja televisuaalisesti pätevä solisti, joka kaiken lisäksi on ihan järjettömän hyvä laulaja. Ja meillä on show, joka ei ole liian monimutkainen tai kikkaileva. Siinä on selkeät elementit, jotka jäävät mieleen. Meillä on kaikki palikat kasassa, sekä biisi että pakkaus on kunnossa, ja se on täydellinen euroviisu.
Millaisia jännitysmomentteja Suomen esitykseen liittyy?
Livenä laulaminen on tietysti aina yksi juttu, josta ei koskaan tiedä, mitä siinä voi tapahtua. Se on inhimillistä ja ihminen on siinä kunnossa, kuin sinä päivänä sattuu olemaan. Pete on superammattilainen, hänellä on kokemusta isoilta estradeilta, festareilta ja tv-lähetyksistä, joten kyllä me ollaan aika varmoissa käsissä sen suhteen.
Vaaran hetkiä esityksen koreografiassa ovat ne sekunnit ennen loppuhuipennusta, kun Lindan pitää kirjaimellisesti juosta koko catwalkin läpi korkkareissa ja viulu kourassa. Vaikka sitä ei näytetä televisiossa, se on tiukka paikka ja vaatii keskittymistä.
Sitten on toki vielä Peten loppukiekaisu, joka saakin mennä livenä eri tavalla kuin studioversiossa. Yleisö ei ole enää tottunut livelaulamiseen, koska juuri missään ei enää lauleta täysin livenä. Siksi ihmisistä kuulostaa oudolta, jos laulaa eri tavalla, vaikka se ei ole mitenkään väärällä tavalla. Sen lajin nimi on live! Mutta luotan Peteen. Minua jännittää vain ihanalla tavalla ja uskon, että tulossa on ihania yllätyksiä.
Lue myös: Suuri Euroviisu-visa: Miten Suomen edustuskappaleiden sanat jatkuvat?