• Porilainen Anna Veneranta sai yllättävän 530 euron laskun neljännen lapsensa synnytyksestä.
  • Yhä useamman maksukatto täyttyy terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten takia.
  • Synnyttäjät ovat tietoisia hoitopäivämaksuista, mutta yllätyksiä tulee silloin, jos sairaalassa joutuu olemaan suunniteltua pidempään.

Anna Veneranta, 33, sai neljännen lapsensa sunnuntaina 15. maaliskuuta. Lapsi syntyi täysiaikaisena, mutta oli pieni. Vauva painoi syntyessään vain yli kaksi kiloa.

Veneranta oli saapunut sairaalaan jo pari päivää tätä ennen, kun hän ei tuntenut lapsensa liikkeitä.

Synnytys käynnistettiin, koska lapsivettä oli vähän. Epiduraalipuudutukset eivät toimineet, ja vasta spinaalipuudutus auttoi.

Synnytyksen jälkeen äiti ja lapsi vietiin Satasairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle.

– Olin helpottunut, kun synnytys oli ohi.

Synnytyksen jälkeen lapsi oli sairaalassa seuraavan viikon torstaihin asti. Veneranta pääsi kotiin kaksi päivää aiemmin.

Poikavauva sai sairaalassa ravintoa nenä-mahaletkun kautta.

Lapsi pääsi kotiin, kun hän jaksoi syödä itse ja nenä-mahaletku voitiin poistaa.

– Hänellä oli alkuun vaikeuksia jaksaa syödä. Jännitin, että syömisen kanssa tulee ongelmia myös kotona.

Kotona Venerantaa odotti uusi yllätys. Hän sai kaksi laskua, joiden suuruus oli yhteensä 530 euroa. Veneranta oli tietoinen asiakasmaksujen korotuksista, mutta odotti saavansa parisataa pienemmän laskun.

– Se oli järkytys. Mietin, että mistä rahoista tämä maksetaan.

Toisessa laskussa mainitaan, että maksukattoon liittyvä maksukertymä täyttyi. Yle on nähnyt Venerannan laskut sekä potilaskertomuksia.

Veneranta kertoo, miten 530 euron lasku tuntui perheen kukkarossa:

Porilainen Anna Veneranta synnytti neljännen lapsensa maaliskuussa.

Julkisen terveydenhuollon maksukatto on tänä vuonna 815 euroa, kertoo Sosiaali- ja terveysministeriö.

– Lasku olisi ollut aika paljon isompi, jos maksukattoa ei olisi tullut vastaan, Veneranta kertoo.

Venerannalla oli aikaisempia äitiyspoliklinikan käyntejä, jotka olivat kerryttäneet maksukattoa.

Hänellä todettiin raskausaikana Sjögrenin syndrooma, jonka vuoksi sairaalassa seurattiin raskauden ajan sikiön sydäntä ultraäänellä. Sjögrenin syndrooman vuoksi hänet ja vauva siirrettiin synnytyksen jälkeen vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle.

Yhä useamman maksukatto ylittyy

Suomessa sairaaloiden ja julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat nousseet ja hallitus aikoo nostaa niitä lisää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan arviolta noin 240 000 ihmistä ylittää maksukaton tämän vuoden aikana.

– Asiakasmaksujen korotusten takia maksukatto täyttyy yhä useammalla, kertoo THL:n johtava tutkija Jussi Tervola.

Kun katto täyttyy, monet julkisen terveydenhuollon palvelut ovat loppuvuoden maksuttomia.

Jos maksukatto tulee täyteen, voi hakea itselleen vapaakorttia. Se, pitääkö vapaakorttia hakea erikseen, vaihtelee alueittain. Vapaakortilla saa loppuvuoden ajan valtaosan maksukattoon kuuluvat julkisen terveydenhuollon palvelut ilmaiseksi.

– Kun useampi ylittää maksukaton, niin varmasti vapaakorttejakin haetaan enemmän.

Nämä kerryttävät maksukattoa

  • Sairaalan poliklinikkamaksut
  • Päiväkirurgian maksut
  • Fysioterapia
  • Sarjahoidon maksut
  • Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelujen maksut
  • Yö- ja päivähoidon maksut
  • Kuntoutushoidon maksut
  • Lyhytaikaisen laitoshoidon ja laitospalvelun maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa
  • Suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut (hammasteknisiä kuluja lukuun ottamatta)
  • Toimeentulotuella maksetut maksut
  • Tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut
  • Terapiamaksut

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

Satasairaalan synnytys- ja naistentautien osaston osastonhoitaja Tiina Virkanen kertoo, että 71,50 euron hoitopäivämaksusta muodostuu äkkiä iso lasku.

– Se rupeaa olemaan jo aika kova hinta tavalliselle työläiselle.

Virkasen mukaan synnyttäjät viettävät sairaalassa keskimäärin kolme vuorokautta. Silloin synnytyksen hintalappu on noin 214 euroa. Synnyttäjät ovat tietoisia hoitopäivämaksuista, mutta yllätyksiä tulee silloin, jos sairaalassa joutuu olemaan suunniteltua pidempään.

– Se on ikävä asiakkaalle, jos synnytyksen käynnistys venyy. Sairaalassa saattaa tätä ennen viettää kaksi tai kolmekin päivää. Ei olla päästy vielä asiaan, kun on jo toista tai kolmeasataa se lasku.

Jos vauva joutuu vastasyntyneiden teholle, niin myös hänestä menee hoitopäivämaksu.

Nainen istuu olohuoneen sohvalla ja katsoo sylissään nukkuvaa vauvaa.

Avaa kuvien katselu

”En ollut varautunut synnytyksessä siihen, että myös vauvasta menee hoitopäivämaksu. Ajattelin, että se menee vain minusta”, Anna Veneranta kertoo. Kuva: Katja Halinen / Yle

Jos käytössä on perhehuone, siitä pitää maksaa synnyttäjän tukihenkilön maksu.

– Osa on miettinyt ja valmistautunut siihen asiaan, että perhehuone tuottaa melkein tuplahinnan. Se tulee joillekin yllätyksenä.

Kyselyjä asiakasmaksuista tulee Satasairaalan synnytysosastolle vähän, yksi tai kaksi kuukausittain.

– Kyselyjä tulee, että ovatko maksut menneet oikein.

Virkasen mukaan sosiaalityöntekijä käy juttelemassa synnyttäjien kanssa, jotka tuovat maksuvaikeudet esiin sairaalassa. Maksun voi myös maksaa osissa.

Kaupassa katsottava, mitä voi ostaa

Anna Venerannalla ja hänen puolisollaan on vauvan lisäksi 2-vuotias lapsi. Lisäksi Venerannalla on 11- ja 9-vuotiaat lapset aiemmasta suhteesta.

Veneranta saa tällä hetkellä 2 300 euroa nettopalkkaa kuukaudessa lähihoitajan työstään. Myöhemmin hän saa vanhempainpäivärahaa, joka on 1 900 euroa.

Veneranta ja hänen puolisonsa maksoivat laskun kerralla. He ovat sen jälkeen joutuneet kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota esimerkiksi ostamansa ruoan hintoihin.

– Kyllä me laskun maksoimme, mutta se teki ison loven meidän talouteen. Nyt kun maksut nousevat koko ajan, mietin, voiko synnytys olla tulevaisuudessa vain hyvätuloisten etuoikeus? Maksut ovat kohtuuttomia.

Venerannan poika painaa nyt vajaat neljä kiloa.

Nukkuvan vauvan kasvot lähikuvassa, tutti on pudonnut vauvan suusta.

Avaa kuvien katselu

”Vauva on ollut rauhallinen ja tyytyväinen. Erityisesti 2-vuotiaan isoveljen tekemiset kiinnostavat kovasti”, Anna Veneranta kertoo. Kuva: Katja Halinen / Yle