Lapsilisiin ehdotetaan merkittäviä muutoksia.

Jos ehdotukset toteutuvat, lapsilisää saisi jatkossa jokaisesta lapsesta saman verran, tasan 100 euroa kuussa. Lapsilisän saamista pidennettäisiin vuodella eli siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Näin lapsilisät muuttuisivat

Näin lapsilisiä maksetaan nyt:

  • Ensimmäisestä lapsesta maksetaan 94,88 euroa kuukaudessa. Toisesta maksetaan 104,84 euroa, kolmannesta 133,79 euroa, neljännestä 173,24 euroa ja siitä eteenpäin 192,69 euroa.
  • Lapsilisä maksetaan toiselle vanhemmalle siihen asti, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta.
  • Yksinhuoltajakorotus on 73,30 euroa/lapsi ja alle 3-vuotiaasta maksettu korotus 26,00 euroa/lapsi.

Selvityshenkilöiden ehdotus:

  • Jokaisesta lapsesta maksettaisiin 100 euroa kuukaudessa.
  • Lapsilisää maksettaisiin, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Se voitaisiin maksaa puoliksi kummallekin vanhemmalle.
  • Kaikki korotukset poistuisivat. Yksinhuoltajakorotus kompensoitaisiin samansuuruisella elatustuen korotuksella. Lisäksi yleistä asumistukea ja opintotuen huoltajakorotusta muutettaisiin.

Ehdotukset sisältyvät hallituksen tilaamaan selvitykseen, jonka ovat tehneet sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Liisa Siika-aho ja Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Tukena on ollut kahdeksanhenkinen asiantuntijaryhmä, joka on kuullut myös muita asiantuntijoita.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan on tärkeää, että lapsilisä säilyy vastaisuudessakin universaalina, kaikille kuuluvana etuutena.

Selvitystyö tähtää tulevalle hallituskaudelle.

Tällä vaalikaudella uudistusta ei ehditä tehdä, Grahn-Laasonen painottaa.

– Toivon, että puolueet tutustuvat tähän selvitykseen perusteellisesti ja muodostavat kantansa siihen ajan kanssa. Lapsilisä on ehdottomasti säilyttämisen ja vaalimisen arvoinen instituutio.

Siika-aho: Lapset eivät ole järjestelmän näkökulmasta yhtä arvokkaita tällä hetkellä

Vaikutusarvioiden mukaan uudistus laskisi tuloja eniten sellaisissa perheissä, joissa on vähintään neljä lasta tai vain yksi vanhempi.

Selvityshenkilöt korostavat, että lapsilisää ei tule uudistaa ilman muita etuusmuutoksia, jotta pienituloisimpien asema ei heikkene.

Lapsilisän tasasumman rajasi sataan euroon selvityksen lähtökohta, että kustannukset eivät saisi juurikaan nousta – tosin niitä ei ole myöskään määrä leikata.

Ehdotus lisäisi kustannuksia 55 miljoonalla eurolla, kun lapsilisiin menee kaikkineen vuodessa noin 1,4 miljardia euroa. Mutta jos lapsilisän tasoa vähennettäisiin eurolla 99 euroon, kustannukset pienenisivät selvityksen mukaan 11,9 miljoonalla eurolla.

Selvityksessä arvioidaan myös muita malleja, mutta 18-vuotiaaksi asti maksettava tasasumma olisi selvityshenkilöiden mukaan paras vaihtoehto.

Tasasuuruisella lapsilisällä korostettaisiin selvityshenkilöiden mukaan sekä lasten että vanhempien keskinäistä yhdenvertaisuutta. Selvityshenkilöt eivät kannata esimerkiksi lapsilisien sitomista vanhempien tuloihin.

Selvityshenkilönä toimineen ylijohtaja Siika-ahon mukaan tähän mennessä lapsilisäjärjestelmää on uudistettu pala palalta, ei kokonaisuutena.

Nykyinen järjestelmä on rakennettu erilaisessa ajassa ja erilaiseen perhekäsitykseen nojaten. Selvityshenkilöt pitävät esimerkiksi yksinhuoltajakorotusta ongelmallisena, mikäli lapsi asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona.

Myös lapsilisien tasot ovat erkaantuneet voimakkasti toisistaan, kun monilapsisten perheiden lisiä on korotettu.

–Lapset eivät ole yhtä arvokkaita järjestelmän näkökulmasta tällä hetkellä, Siika-aho summaa.

Suurille perheille ja yhden vanhemman perheille muutos olisi merkittävä, selvityshenkilökin myöntää.

– Emme missään tapauksessa halua lisätä perheiden pienituloisuutta ja siksi haimme erilaisia kompensaatiokeinoja pienituloisille perheille. Niitä löytyy asumistuesta, opintoetuuksista ja elatustuesta.

Nykyhallitus on nostanut yksinhuoltajakorotusta ja säätänyt alle 3-vuotiaiden lasten korotuksen. Se on myös nostanut neljännestä ja sitä useammasta lapsesta maksettavan lisän määrää. Monilapsisten perheiden tukien leikkaaminen olisi vaikea pala erityisesti kristillisdemokraateille.

Taustalla halu lisätä syntyvyyttä ja ottaa erilaiset perheet paremmin huomioon

Uudistuksen lähtökohtana on hallituksen halu lisätä syntyvyyttä ja ottaa nykyistä paremmin huomioon perheiden monimuotoistuminen, kuten uusperheiden ja itsellisen vanhemmuuden yleistyminen.

Edellinen iso remontti lapsilisäjärjestelmään tehtiin vuonna 1994.

Lisäisikö lapsilisän uudistaminen syntyvyyttä? Näin kansanedustajat Elisa Gebhard (sd.), Antti Kurvinen (kesk.) ja Karoliina Partanen (kok.) kommentoivat asiaa Ylen aamussa viime heinäkuussa, kun keskustelu uudistuksesta alkoi.

Ilmassa on ollut myös muita malleja. Esimerkiksi Kelan entinen pääjohtaja Lasse Lehtonen ehdotti viime vuonna, että mitä nuorempana saisi lapsen, sitä enemmän saisi myös lapsilisää.

VATT:n ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo kommentoi tuolloin, että rahakannustimet, kuten lapsilisän suuruuden muuttaminen, vaikuttavat syntyvyyteen vain vähän.

Päivitys 11.5. kello 9.51: Juttua päivitetty kauttaaltaan ja lisätty sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen ja STM:n ylijohtaja Liisa Siika-ahon kommentit.